Laulujoutsen ja töyhtöhyyppä – Kuva Esa Mälkönen Viikko oli sateinen. Ja sadetta tuli kaikissa olomuodoissa: lumena, räntänä ja vetenä. Tiistaina koettiin pyrypäivä, ja myöhemmin viikolla sakeita lumikuuroja. Lämpö ja vesisade kuitenkin kiihdyttivät lumen sulamista ja lunta oli viikonloppuna (Tapiolan mittauspisteellä) 28 cm – eli lumipeite oheni viikon aikana 8 cm. Lintuallas pysyi käytännössä jäässä,…
Oma avanto – Kuva Paul Stevens. Allas on sitkeästi jäässä, mutta puro ja puronsuu on ollut maaliskuun puolivälistä lähtien enemmän tai vähemmän auki ja houkuttanut muuttolintuja. Tommi Heinonen kirjasi joensuiston sulassa havaittuja muuttolintuja: kyhmyjoutsen, laulujoutsen, kanadanhanhi, merihanhi, naurulokki, merilokki, harmaalokki, jalohaikara, harmaahaikara, isokoskelo, tukkasotka, telkkä, nokikana, merimetso. Myös punasotka. Jukka, Mehmet, ja Paul kommentoivat: Jukka…
Kolmas erikoinen kuukausi. Välillä runsaita lumisateita, sitten suojaa, pakkasta ja taas lämpöasteita. Parhaillaan Tapiolassa (Ilmatieteen laitoksen virallinen mittauspiste) mitattiin parhaimmillaan 56 cm lunta. Mittauspiste ei ole täsmälleen Tapiolassa, vaan Gräsänojan laaksossa. Kävelytiet kapenivat kinttupoluiksi ja olivat ajoittain vaarallisen liukkaita. Helmikuun lopussa ja maaliskuun alussa oli merivesi erittäin korkealla aina keskiyöllä, parhaimmillaan reilusti yli metrin. Tämä…
Tammikuu oli varsin erikoinen kuukausi. Se alkoi selkeillä pakkasilla, mutta sitten lämpötila sahasi pitkään nollan kahta puolta. Kävelytiet olivat vaarallisen jäisiä ja ruokintapaikalle oli vaikea mennä. Tätä jatkui, kunnes Valtteri-myrsky toi kuun lopussa runsaasti lunta. Maisema muuttui talviseksi ja kasvit sekä puut saivat lumihatut. Lumipäivät kuorruttivat maiseman satumaisen kauniiksi. Ruokintapaikalla linnut kiittivät saatavilla olleesta ruuasta.…
Talitiaiset – Kuva Mehmet Cadiroglu. Talviruokintapaikalla näkee hyvin tiaisten nykytilanteen, talitiaisia ja sinitiaisia on runsaasti, jokunen kuusitiainen, mutta ei yhtään hömö- tai töyhtötiaista. Allasalueen nykymetsiköt ovat liian urbaaneja ja pieniä monille lajeille. Koko valtakunnassa tiaiskantojen muutokset ovat olleet sekä positiivisia että negatiivisia. 1980-luvun alkuun verrattuna sinitiaiskannat ovat nelinkertaistuneet (nyt 700 000 paria) muun muassa talvien lauhtumisen…
Marraskuu oli osaltaan perinteisen harmaa, mutta myös aurinkoa riitti. Allas jäätyi ensimmäisen kerran 9 marraskuuta ja joulukuun alussa allas jo tukevan jääpeitteen peittämä. Marraskuun lopulla tulivat pakkaset, jotka lopulta jäädyttivät Nuottalahdenkin. Perinteinen lintujen ruokinta laitettiin juuri pakkasjakson alussa hieman uudistetulla idealla. Ruuat linnuille tarjoaa tänäkin talvena Merituulen K-Rauta. Alueella kaadettiin lintutornien vierestä Espoon kaupungin toimesta…
Lokakuun alkuviikoilla voitiin nauttia komeasta ruskasta ja kasvimaailma tarjosi erikoisuuksia. Puna-ailakki kukki toiseen kertaan altaan kaakonkulmalla lokakuun kahden ensimmäisen viikon aikana. Kannusruoho kukki pitkälle lokakuuhun. Pihlajissa on ollut paljon marjoja, mutta tilhet eivät etelään ehtineet. Sen sijaan rastaat, tiaiset ja punatulkut nautiskelivat sorbusbaarissa. Esa Mälkönen toteaa: ”Pihlajissa on erittäin runsas marjasato, ja allasalueen reunamilla…
Jukka Ranta: Syyskuu oli nimensä veroinen. Tuntui jo syksyltä, koleita päiviä, tuulta ja sadettakin. Syyskuun edetessä perhoset vähenivät. Sitruunaperhosia, lanttu- ja naurisperhosia lenteli niin kauan kun keltanot ja keltot tarjosivat ravintoa. Myös kukkakärpäsiä oli vielä runsaasti, esimerkkinä kuvissa näkyvä keltanilkkahelosurri. Myös sudenkorennot vähenivät. Yllättäen syyskuun viimeisellä viikolla sudenkorentokivelle ilmestyi yksinäinen syyskorento. Se oli häkellyttävästi lännensyyskorennon…
Punasyyskorento ja saalis – Kuva Jukka Ranta. Altaat ovat hiljentyneet. Korkeaksi ja tiheäksi kasvanut osmankäämi- ja järviruokokasvusto peittää valtaosin näkyvyyden. Vielä voi kuitenkin paikoin nähdä muutaman kymmenen vesilintua, pääosin vaihtopukuisia tukka- ja punasotkia, lapasorsia, taveja, sinisorsia, ja pari nokikanaa. Loppukesän yllättävin havainto oli altailla näkynyt nuori ristisorsa. Laji on Suomessa viime vuosikymmeninä yleistynyt, mutta pesimäkanta…
Kerran oli täyttömäki, joka koostui maaperästä, jota oli tuotu jokaisesta Espoon kolkasta. Se muuttui joutomaaksi, mutta elämä kukoisti siellä. Sitten täyttömäki poistettiin, koska Espoon kaupunki halusi rakentaa sen tilalle taloja. Maaperässä oli myös kaikenlaisia vaarallisia kemikaaleja ja metallia. Nyt sen tilalla on osin monttu. Kun pilaantuneet maat poistettiin, tilalle tule vettä. Sitä pumpattiin pois, mutta…