(Cygnus olor, Mute swan)

 

Kyhmyjoutsen on Suomenojan kanta-asukkaita. Suuri, hohtavan valkoinen lintu, joka on helppo tunnistaa ja erottaa Suomenojan muista linnuista. Muista joutsenista se eroaa kokonsa puolesta (suurempi kuin laulujoutsen), nimensä mukaisesta mustasta kyhmystä oranssinkeltaisen nokan yläpäässä ja s-muodossa olevasta kaulasta. Kyhmyjoutsen on yksi kookaimpia lintujamme: siipien kärkiväli voi olla jopa 250 cm ja linnun pituus noin 150cm. Lentäessä linnun siivistä kuuluu voimakas suhiseva ääni. Se saattaa elää yli 20 vuotiaaksi.

Kyhmyjoutsenen alkuperästä on keskustelu paljon. Se lienee kotoisin Aasiasta, josta se on levinnyt luontaisesti ja kasvatuksen avittamana Eurooppaan. Sitä yleisesti pidetään vieraslajina, joskin viimeaikaset löydökset osoittavat kyhmyjoutsenen eläneen Itämeren alueella jo kivikaudella ja muualla Euroopassa jopa varhemmin. Suomessa lasketaan elävän noin 8000 paria.
Ravintonaan kyhmyjoutsen käyttää pääasiassa vesikasveja, joskin se saattaa hyvin agressiivisesti kerjätä ihmisiltä herkkupaloja. Kyhmyjoutsen on pari- ja paikkauskollinen. Parisuhde saattaa kestää koko eliniän samoin kuin asuinpaikkakin. Se puolustaa reviiriään agressiivisesti. Mikäli meri pysyy avoinna saatta kyhmyjoutsen viihtyä Suomessa läpi koko talven.

Suomenojalla on jo pitkään asunnut kyhmypariskunta, joka hätää kiukkuisena kilpailijat pois. Altaan reunalta, vedestä on muutamana keväänä löytynyt kuollut kyhmyjoutsen. Herää aina kysymys onko kyseessä reviiritaistelun tulos ja tunkeilija on hävinnyt. Kyhmyjoutsenet sinnittelevät altailla aina niiden jäätymiseen saakka, jonka jälkeen ne siirtyvät avoimille merialueille.