Vaalea sorsanpoika – Kuva Esa Mälkönen Esa Mälkönen: Telkillä ja sinisorsilla on jo useita poikueita altaan vesillä. Parissa poikueessa on yli kymmenen poikasta. Varsinainen superemo on telkkä, jolla on nyt alkuvaiheessa 18 pientä poikasta. Kaikki saattavat olla sen omia, vaikka normaalisti telkkä munii ”vain” 7–12 munaa. Mutta telkillä on tapana munia myös toisten naaraiden pesiin,…
Västäräkin välipala – Kuva Mehmet Cadiroglu Tommi Heinonen: Perinteistä Lintuharrastuspäivää vietettiin kahden koronavuoden aiheuttaman tauon jälkeen. Yleisöä oli runsaasti pitkin päivää. Tringa veti kolme lintukävelyä altaan ympäri Juha Lindyn johdolla. Viimeisellä kierroksella oli mukana lintuasiantuntija Paul Segersvärd. Samanaikaisesti tapahtumamme kanssa oli meneillään valtakunnallinen Tornien taisto. Eteläisessä tornissa kilpaili Suomen luonnonsuojeluliiton joukkue Tapani Veistolan johdolla.…
Laulujoutsen ja töyhtöhyyppä – Kuva Esa Mälkönen Viikko oli sateinen. Ja sadetta tuli kaikissa olomuodoissa: lumena, räntänä ja vetenä. Tiistaina koettiin pyrypäivä, ja myöhemmin viikolla sakeita lumikuuroja. Lämpö ja vesisade kuitenkin kiihdyttivät lumen sulamista ja lunta oli viikonloppuna (Tapiolan mittauspisteellä) 28 cm – eli lumipeite oheni viikon aikana 8 cm. Lintuallas pysyi käytännössä jäässä,…
Tammikuu oli varsin erikoinen kuukausi. Se alkoi selkeillä pakkasilla, mutta sitten lämpötila sahasi pitkään nollan kahta puolta. Kävelytiet olivat vaarallisen jäisiä ja ruokintapaikalle oli vaikea mennä. Tätä jatkui, kunnes Valtteri-myrsky toi kuun lopussa runsaasti lunta. Maisema muuttui talviseksi ja kasvit sekä puut saivat lumihatut. Lumipäivät kuorruttivat maiseman satumaisen kauniiksi. Ruokintapaikalla linnut kiittivät saatavilla olleesta ruuasta.…
Jukka Ranta: Syyskuu oli nimensä veroinen. Tuntui jo syksyltä, koleita päiviä, tuulta ja sadettakin. Syyskuun edetessä perhoset vähenivät. Sitruunaperhosia, lanttu- ja naurisperhosia lenteli niin kauan kun keltanot ja keltot tarjosivat ravintoa. Myös kukkakärpäsiä oli vielä runsaasti, esimerkkinä kuvissa näkyvä keltanilkkahelosurri. Myös sudenkorennot vähenivät. Yllättäen syyskuun viimeisellä viikolla sudenkorentokivelle ilmestyi yksinäinen syyskorento. Se oli häkellyttävästi lännensyyskorennon…
Esa Mälkönen: Suomenojan kevät on ollut lintujen osalta jonkin verran alavireinen. Esimerkiksi naurulokkeja näyttäisi pesivän vain 500–700 paria, parisataa viime vuotta vähemmän. Todella kaukana ollaan huippuvuosien 2000–3000 parin pesinnästä. Suomenojan kannan heikkeneminen selittyy osittain siitä, että runsaasti ravintoa tarjonnut Ämmässuon kaatopaikka peittää nykyään tehokkaasti jätteensä. Toinen merkittävä tekijä on Finnoon alueen rakentamisen aiheuttama jatkuva melu.…
Jälleen yksi kolea viikko. Lämpötila pysyi sitkeästi alle kymmenen asteen. Hyönteisiä ei juuri lennellyt. Västäräkkikin ihmetteli ruderaatin sorakasan päällä, mihin ovat kaikki hyönteiset kadonneet. Ei ole kukkakärpäsiä, ei maamehiläisiä, ei perhosia eikä sudenkorentoja. Joitakin erikoisia vieraita kuitenkin nähtiin lintualtailla: pikkulokkeja ja suokukko. Pikkulokki muistuttaa naurulokkia, mutta on hieman pienempi ja sen pää on pikimusta, ei…
Viikko 14 toi nopeita käänteitä: myrskyt ja räntäsateet väistyivät lopulta lämpimämpien ilmojen tieltä. Vielä keskiviikkona lintuallas oli osittain jäässä, mutta sunnuntaina jo täysin jäätön. Perjantaina saapui etelärannikolle myrsky vesisateineen. Sen jälkeen tapahtui muutos keväisempään, aurinkoisempaan suuntaan. Leskenlehdet ilmaantuivat loppuviikosta, ja nokkosperhoset, kimalaiset ja maamehiläiset alkoivat käydä ahkerasti leskenlehtien kukilla. Jukka Ranta: Naurulokit ovat tällä hetkellä…
Joulukuu oli harmaa ja tuhruinen, mutta lämmin. Kokonaisuudessaan vuosi 2020 oli kaikkien aikojen lämpimin vuosi sekä Suomessa että pääkaupunkiseudulla. Yöpakkasia tosin oli, ja niiden jälkeen allas sai jääpeitteen joulun tienoilla. Jukka Ranta arvelee, että lämmin syksy ja alkutalvi saivat pajujen aikataulun sekaisin: ”Pajut tuntuivat elävän maaliskuussa. Valkoista tuli paljon esille suomujen alta.” Tommi Heinosen…
Kun lintuallas on hiljentynyt, on aika tarkkailla muita eläimiä: nisäkkäitä, perhosia, sudenkorentoja… Muun muassa lintualtaan itäpuolella sijaitsevalla tulvaniityllä voi bongata sekä kettuja että metsäkauriita. Mehmet Cadiroglu kertoo: ” Yhtenä iltana kettu oli myyräjahdissa. Ilmeisesti se on tottunut ihmisiin, koska se ei välittänyt minusta, vaikka välillämme oli vain noin viisi metriä. Näin myös toisen ketun, jonka…