Haitalliset vieraslajit Suomenojalla

Havaintovihko

Alkukesästä herätti keskustelua ministeriön ja Eduskunnan ohjeistus, että kurtturuusut on hävitettävä pihoilta ja puutarhoista kolmessa vuodessa. Jos tämän laiminlyö oli luvassa sanktioita. Kukaan ei halua kiistää kurtturuusun haitallisuutta – riittää kun käy Hangon dyyneillä ja Suomenlahden saarissa. Päätöksen ja siihen liittyvät sanktiot tekevät kuitenkin mielenkiintoisiksi se, että kurtturuusua ovat levittäneet aktiivisesti valtionhallinto ja kaupungit moottoriteiden…

Orjanruusun kiulukoita, minisieniä ja syksyn lintuja – Viikot 39-40/2019

Havaintovihko

Altaiden lintumäärät ovat syksyn myötä pudonneet muutamaan kymmeneen yksilöön. Viikonloppuna kuitenkin näkyi vielä mm. yksittäisiä sinisorsia, harmaasorsia, lapasorsia, telkkiä, taveja, haapanoita, nokikanoja ja liejukanoja. Myös kyhmyjoutsenpari ui altailla. Nämä joutsenet ovat kuitenkin varsin arkoja, joten kyseessä ei liene kesällä siellä pesinyt pari. Meren puolella on nähtävissä mm. merimetsoja ja koskeloita. Reunusmetsissä, erityisesti lepissä, kiertää vihervarpusparvia.…

Kyhmyjoutsenperhe ja tulvaa – Viikot 37-38 /2019

Havaintovihko

Paul Stevens kertoo: Merimetsot ja nuoret lokit istuivat ja lepäilivät vanhalla laiturilla Nuottalahdessa ja sumuisena aamuna harmaahaikari istui hetkeksi kivellä Nuottalahden rannan lähellä. Samana sumuisena aamuna näin Nuottalahden kyhmyjoutsenperheen, jossa  oli viisi poikasta. Alussa äiti ja viisi poikasta uivat Nuottalahden yli  ja olivat ruokailemassa monessa paikoissa. Puiselta laiturilta näin, kun yksinäinen kyhmyjoutsen ui lahden yli…

Aamusumu - Kuva Tommi Heinonen

Syyssateet saapuivat – Viikot 35-36/2019

Havaintovihko

Kahden viikon seurantajakso oli kaksijakoinen. Ensimmäisellä viikolla oli lämpöä ja useita aurinkoisia päiviä. Toinen viikko oli sadekuurojen täyttämä ja maasto muuttui kosteaksi. Tommi Heinonen kuvailee syksyistä tunnelmaa, jossa on yht’aikaa kauniita ja kaihoisia elementtejä, seuraavasti: ”Pidän sumuisista aamuista ja illoista. Menneinä viikkoina oli jo muutama hieno sumuaamu. Ruovikko kimalteli yökasteen jäljiltä, kun aurinko alkoi nousta.…

Kulmaritariyökkönen - Kuva Helmut Diekmann

Ritariyökkösiä, elokorentoja ja muuttavia liroja – Viikot 33-34/2019

Havaintovihko

Altailla voi vielä nähdä pitkälti toistasataa vesilintua, pääosin nuoria tai vaihtopukuisia, mm. harmaasorsia, sinisorsia, lapasorsia, taveja, ja jokunen haapanakin sekä pieniä määriä rantalintuja: nokikanoja ja liejukanoja. Muuttomatkalla pysähtyneitä kahlaajia, erityisesti liroja, näkee mm. etelätornista vähän länteen olevalla lietteellä, sillä siellä vettä on liejukon päällä  vain muutama sentti ja kahlaajien jalat yltävät pohjaan. Perhosharrastaja voi löytyy…

Hyönteismaailmassa kuvattavaa, linnunpoikasia altaalla harvakseltaan – Viikot 31-32/2019

Havaintovihko

Altaan elämä on hiljenemässä, runsaasti on vain sinisorsia, poikasista näkyy lähinnä nokikanan jälkeläisiä, muutamia mustakurkku-uikkkuja ja mielellään kasvuston suojaan pyyhältäviä liejukanan jälkeläisiä. Kyhmyjoutsen piilottelee myös pesuettaan. Sitä ei usein näen neljän poikasensa kanssa.  Hyönteisiä löytyy onneksi kuvattavaksi vaikka lintujen määrä vähenee vuoden mittaan. Vuoden aikana on eräs rouva haravoinut altaan polkuja ja ympäristöä, hienoa työtä.…

Alpiloismehiläinen (Epeoloides coecutiens) on uusi laji Suomenojalla – Viikot 29-30 / 2019

Havaintovihko

Paul Stevens raportoi: Alpiloismehiläinen Alpiloismehiläinen (Epeoloides coecutiens) on nyt ensimmäisen kerran havaittu Suomenojalla. Kuvassa on koiras. Se on erikoinen mehiläinen, joka ei rakenna omaa pesää. Se munii toisen mehiläisen, keltasäärialpimehiläisen (Macropis fulvipes) tai valkosäärialpimehiläisen (Macropis europea)  pesään. Alpiloismehiläisen jälkeläiset syövät pesän haltijan varastoimaa ruokaa eli siitepölyä. Alpiloismehiläisen jälkeläiset eivät syö toisen mehiläisen jälkeläisiä. Tämä merkitsee,…

Iharuusu - Kuva Jukka Ranta

Lokit lähtevät – ruusut puhuttavat – Viikot 27-28 / 2019

Havaintovihko

Iharuusu – Kuva Jukka Ranta. Heinäkuun alkupuolella tulee Suomenojan altailla aina haikea olo.  Naurulokkien riemukas kirkuna päättyy poikasten vartuttua ja lokit lähtevät muille maille. Allas itsessään ei elätä, se on naurulokeille ”vain” kolmen kuukauden pesimäkauden koti huhtikuun puolivälistä heinäkuun alkupäiviin. Altailla voi vielä nähdä sorsalintujen pieniäkin poikasia, osalla naaraista on ollut uusintapesue ensimmäisen tuhouduttua. Sorsanaaras…

Punakeltakoisa - Kuva Helmut Diekmann

Poikueita, perhosia ja muita ötököitä – Viikot 25–26/2019

Havaintovihko

Kesäpäivänseisauksen tienoilla luonto siirtyi alkukesästä keskikesään. Tämän voi huomata niin kasvien kuin eläinten, esimerkiksi lintujen ja hyönteisten, maailmassa. Kottaraiset alkoivat yöpyä monisatapäisina parvina altaiden ruovikoissa. Esa Mälkönen kertoo: ”Iltaisin ensimmäiset yöpyjäparvet saapuvat noin tunti ennen auringonlaskua ja viimeiset puoli tuntia auringonlaskun jälkeen. Kottarainen on aikainen pesijä. Poikaset ovat täysikasvuisen kokoiset, mutta ne erottaa emolinnuista siitä,…

Rytikerttunen - Kuva Esa Mälkönen

Kerttusia, linnunpoikasia ja lupiinien kukkaloistoa – Viikko 24/2019

Havaintovihko

Suomenojan ruovikossa elelee kolme kerttuslajia. Ylivoimaisesti yleisin on ruokokerttunen; itse altailla oleskelee 15–20 paria ja altaita ympäröivissä ruovikoissa hieman enemmänkin. Sitä lauluääneltään hieman muistuttavia rytikerttusia pesii muutama pari. Voimakasäänisiä rastaskerttusia on normaalisti 1–2 paria, mutta tänä vuonna lajia ei ole Suomenojalla havaittu. Rastaskerttunen on kuitenkin myöhäinen saapuja, joten se voi hyvinkin vielä ilmaantua. Linnunpoikaset kasvavat…