Jokin aika sitten todettiin, että teemme kuukausittain yhteenvedon rakentamisesta. Tapahtumia on kuitenkin niin runsaasti, että on syytä seurata asioita useammin ja tehdä sitten koosteenomainen yhteenveto kerran kuukaudessa. Palataan vielä edellisen viikon raportissa olleeseen ja Tuomaksen erikseen raportoimaan nokkoskukkulan takaisen laakson ja niittyalueen myllerrykseen. Kuvassa 1 on tämä alue altailta päin kuvattuna. Kesäisin tämä alue kasvaa…
Vakaa, kylmä koilinen tuuli, kylmät yöt ja pikkupakkanen päivällä karkottivat toiveet lintujen lisääntymisestä. Allas on umpi jäässä ja taitaa mennä ennätyspitkälle, ennen kuin muuttajien tunnustelijat uskaltavat paikalle. Tuuli pyöritti hiilikasoilta tomua altaan eteläreunalle – lumi oli hiilenpölyn värjäämää. Tuomas seikkaili rohkeasti lumikengillä altaiden yli. Tuomaksen havaintojen mukaan jäätä on noin 20-30 cm. Ehkä se kevät…
Vanheneva ihminen on kuin vanha auto: yllättäviä vikoja tulee kummallisiin paikkoihin. Olin (JR) kuvaamassa tulvaniityllä. Hankikanto on ollut aika hyvä, mutta tulvaniityllä upotti. Kaksi kameraa kaulassa ja reppu selässä. Siirryin reppuun, koska olen telonnut olkapäiden nivelkapselit ja iän karttuessa ne ovat alkaneet vihoittelemaan ja protestoivat olkalaukun käyttöä. Repussa on vyötärön yli menevä tukivyö, joka estää…
Vuoden vaihteessa kirjoitimme, että tämä vuosi on se, jolloin tuleva Finnoo alkaa jättämään merkkejään lintualtailla ja sen lähiympäristössä. Siksi päätimme aloittaa uuden, kuukausittain ilmestyvän raporttisarjan: Muutoksen seuranta. Tämä kirjoitus on raporttisarjan aloitus. Raportti tulee säännöllisesti ilmestymään aina kuukauden toisena tiistaina. Toki, jos on akuuttia kerrottavaa, laitetaan siitä juttua uutisiin, havaintovihkoon tai viikkoraportin osana. Näin voidaan…
Pakkasta, erityisesti yöt olivat kylmiä. Loppuviikkoa kohden kylmeni ja viikonloppuna oli öisin parikymmentä astetta pakkasta. Viikonloppu oli aurinkoinen ja komea. Merenjäällä oli hyvä hankikanto, mutta tulvaniitty oli erittäin upottava. Kylmä sää aiheutti sen, että lintumaailmassa ei paljon tapahtunut muutoksia. Keltasirkut ja tiaiset ovat edelleen runsaina paikalla. Harmaalokki lenteli viikolla altaiden yli ja sunnuntaina sen kailotus…
Suomenojaa ja sen ympäristöä olemme jo tämän talven aikana kuvanneet auringonnousun, auringonlaskun aikaan ja keskipäivän auringon loisteessa. Mikä puuttuu? No tietysti yökuvaus täydenkuun aikaan. Tuomas korjasi puutteen ja niinpä viikon kuvista löytyy täydenkuun valaisema Suomenoja. Lintuja alkaa näkymään entistä enemmän: tiaisia, mustarastaita, vihervarpusia, keltasirkkuja. HSY pitää huolta varislinnuista. Loka-auton kipatessa lastin purkukaukaloon, varikset, naakat ja…
Talvella on kiva arvuutella, mikä eläin on jättänyt mitkäkin jäljet. Ketun vinon juoksutyylin tunnistaa helposti samaten kuin jäniksen loikkimisen. Pikkunisäkkäitä – metsähiiriä ja myyriä – voi arvailla. Isot nisäkkäät, kuten peuran ja hirven tunnistaa myös. Olemme talven aikana ihmeteleet ”laahausjälkiä” . Muutama viikko sitten kysyttiin leikkisästi viikkoraportissa, mikä eläin harrastaa liukumäkeä. Kysymyksen voisi uudistaa, sillä…
Miltei koko viikon oli lämpötila plussan puolella paria pakkasaamua lukuunottamatta. Polut olivat liukkaita, muhkuraisia ja raskaita kävellä. Polulta poikkeaminen johti ”putoamiseen” lumeen haaruksia myöden ja ylös kampeaminen oli kameroiden ja laukun kanssa tosi hankalaa. Niityllä kävely oli lähes mahdotonta. Tuomaksen muistiinpanoja viikolta: ”Jääpuikot katoavat maisemasta, kun ne yksi kerrallaan putoavat töhrittyjen pumppukoppien räystäistä maahan. Alkuviikosta…
Lumisade, lähes tuuleton ilma ja pikku pakkanen kuoruttivat maiseman kauniiksi. Kulunutta sanotaan lainaten oli postikorttimaisema viikon lopulle tultaessa. Amatööriaseman lumensyvyysmittauksissa tuli lauantaina neljälla havaintopaikalla lukemiksi 57-60-60-62 eli keskinmäärin noin 60cm. Se on paljon edellisen viikon pariin kymmeneen senttiin verrattuna, mutta jää selvästi Tapaninpäivän liki 80cm:stä. Lähestyvä kevät näkyy lintujen vilkastumisena ja havaintojen määrän kasvuna. Metsäkauriin…
Viikko alkoi suojasäällä, harmaana, sateisena. Muutamana päivänä satoi silkkaa vettä. Sitten pakasti, polut tulivat jäisiksi, kevyesti satanut lumi kuorrutti maiseman kauniiksi. Pikkuhiljaa alkaa olemaan elämää. Eläinten jälkiä – ketun ja muidenkin alkanut näkymään entistä enemmän. Merkillinen oli jälki, joka näytti siltä, että alamäkeä oli lasketeltu kuin pulkalla ja sitten taas juostu. Supi? Tuuhea turkki sattaa…