Paalumetsä kasvaa – Viikko 5/13

  [fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”] Tulvaniityllä paalumetsä kasvaa vauhdilla. Tulee tunne, että paaluja on istutettu kaadetun metsä tilalle. Näyttää myös siltä, että paalukasvustoa pitää kastella. Olennaisin asia on se, että työt näyttävät etenevän vauhdilla. Muutos…

Paaluja, paaluja ja taas paaluja – Viikko 4/14

[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]   Kun on savinen maa ja savea paljon ennen peruskalliota, menee paalujakin runsaasti. Suomenlahdentien rakentamisessa paaluja on monelaisia: on puisia, niitä on betonista ja kairamuotilla tehtäviä teräsbetoni paaluja. Paikoin tulvaniitty on…

Kovaa duunia, Suomenlahdentien rakentaminen – Viikko 3/14

[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]   Finnevikinsillan perustusten alkuaskeleita otetaan parhaillaan tulvaniityllä. Ennen peruskallioita on savea 30-35 m – luit oikein. Tämän läpi täytyy painaa muottiputkea, jotta sillan anturat voidaan valaa peruskallioon.  Muottiputket täyteään sitten (ymmärtääkseni)…

Sumua, sadetta ja taas sumua – Viikko 1/14

[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”] Vaikea uskoa, että lähestytään sydäntalvea. Uuden vuoden päivän  tilastoidulta ajalta kaikkien aikojen lämpöennätys saavutettiin Helsingissä. Oli siis poikkeuksellisen lämmintä, mutta yleisilme oli kuitenkin harmaa, sumuinen ja sateinen. Keskipäiväkin on ollut miltei…

Toinen urpiaisviikko – Viikko 49/13

Itsenäisyyspäivänä maa sai ohuen, harsomaisen lumipeitteen. Sää myös pakastui ja harso pysyi antaen hiven koristetta harmauteen. Urpiaiset ruokailivat edelleen pietaryrttiniityillä koko viikon – joukossa myös tundraurpiaisia. Kanahaukka teki saalituslentojaan. Tarkkaavainen kulkija voi havaita metsähiiren kipittämässä varoen. Merenpinta oli ajoittain huomattavan korkealla – muutamina päivinä reilusti yli puolimetriä normaalia korkeammalla. Mielenkiintoista on havaita ”allasvärähtely” eli merenpinnan…

Pääkalloja … – Viikko 47/13

Viime viikon tavoin on ”Rakentaminen- ja muutososioissa” kolme erillistä raporttia, jotka kertovat muutoksista Tiistilässä, bussivarikon ympärillä ja Hannuksessa. Todetaan tämä taas maininnalla. Viikon erikoinen oli eittämättä altaan läheisyydestä löytynyt pääkallo ja muutama luu. Olleet pidempään, koska olivat jo ”puhtaita”. Amatööripatologit päättelivät muodon ja koon perusteella, että on ketun kallo. Yritämme saada sen asiantuntijan arvioitavaksi. Lintualtailta…

Muutos etenee – Viikko 46/13

Viikon merkittävin asia oli eittämättä Suomenlahdentie. Siihen liittyvät metsänkaadot olivat varsin näkyviä, kuten on erikseen raportoitu, Tiistilässä, bussivarikoiden läheisyydessä ja parkkipaikan ympäristössä. Tyydytään tämä vain toteamaan viikkoraportissa, koska metsänkaadoista on omat raporttinsa. On varsin yleisesti tiedossa – ainakin lintuharrastajien keskuudessa, että Suomenoja on mainio paikka tarkkailla talvella siemensyöjiä, muita talvehtivia lajeja ja satunnaisia vierailijoita. Kuitenkin…

Myrskyä, tulvaa … ja tienrakennusta – Viikko 45/13

Taitaa olla aika tarkalleen vuosi, kun meriveden korkeus putosi alle normaalin ja ajoittain paljonkin alle normaalin. Niinpä kesän ajan tulvaniitty oli suhteellisen kuiva. Kuluneella viikolla tapahtui nopea ja iso muutos. Alkuviikon matalapaineiden seurauksena vesi nousi ajoittain jo noin puoli metriä normaalia korkeammalle. Oltiin tilanteessa, että Finnoonpuro purkautui tulvaniitylle ja vesi ulottui talleille saakka. Runsaat sateet…

Viitasammakkokatselmus

  [fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”] Viimeisimmässä viikkoraportissa   oli juttua viitasammakoista ja niiden mahdollisesta esiintymisestä Suomenlahdentien linjauksella. Tämä johti nopeasti siihen, että Espoon kaupungin Ympäristökeskus järjesti katselmuksen tien linjauksella ja viitasammakoiden esiintymispaikalla. Kiitettävää reagointia. Katselmukseen…

Kovakuoriaiskartoitus Suomenojalla

Mikko Tiusanen ja Sampsa Malmberg tekivät tämän vuoden kesänä kovakuoriaiskartoituksen Suomenojalla. Raportti on erinomainen ja hyvin mielenkiintoista luettavaa. Yhteensä löytyi 522 lajia, joukossa jokunen tunnistamaton. Myös uhanalaisia löytyi ja kaksi erittäin harvinaista ludelajia. Tekijöiden luvalla suomenoja.fi referoi raporttia. Alueen luonteesta: ”Altaan ympäristön laajat ruderaattialueet ovat saaneet kehittyä rauhassa ja pitkään, joten ne muodostavat nykyisin suuria…