Tänä vuonna talvi muuttui kesäksi miltei ilman kevättä. Nyt tuntuu siltä, että syksy alkoi parin päivän varoituksella. Kulunut viikko oli todella syksyinen yöpakkasineen. Syksyn tulo näkyy myös luonnossa. Lehdet punertavat, lintujen muuttoparvia näkyy runsaasti. Tosin muutamat kasvit, kuten ruusut ja lupiinit ehtivät aloittaa kukinnan toiseen kertaan. Erikoista on, että joukko karkulaisia, kuten jättipalsami, jättiputki, japanintatar,…
Viikon päähuomion vei väkisinkin Espoo-päivä ja sen esitysten viimeistely. Uutisissa on tapahtuman yhteenveto. Tässä yhteydessä vain muutama kuva maistiaiseksi. Suomenojan parkkipaikalle ajaneiden huomioita on varmaan kiinnittänyt Hyljeluodontien mutkassa seissyt veneen, m/s Pellingen raato. Se on pysynyt paikallaan vuosia ja on väkisin tullut mieleen, että sen annetaan lahota pystyyn. Kuluneella viikolla kuitenkin tapahtui, nimittäin varaslähtö lauantain…
Viikon eittämättä näkyvin asia oli metsän kaato lähes hehtaarin alueelta Hannuspellon ja Hyljeluodontien väliseltä alueelta. Kun tämä tuli ennalta ilmoittamatta, oli hämmennys suuri ja herätti paljon kysymyksiä. Tapahtunutta on yksitysikohtaisemmin raportoitu ”Rakentaminen ja muutos”-välilehdellä. Myös toimitus kyseli asiaa kaupungilta ja seuraava käsitys on syntynyt tapahtumien kulusta: -Alue on kaavoitettu katualueeksi ja kaavalla on lainvoima kaupungin…
Kuten tunnettua, on Suomeojalla paljon karkulaiskasveja, jotka luokitellaan haitallisiksi. Yksi näistä on jättiputki. Pari vuotta sitten sitä oli täyttöharjanteella hädin tuskin havaittavissa. Lehtiä siellä täällä täyttöharjanteen rinteessä. Nyt on laaja kasvusto, siis todella laaja japanintatarin vieressä. On häkellyttävää, miten paljon jättiputki on vahvistunut ja laajentanut reviiriään kahdessa vuodessa. Se on levittäytymässä rinnetta alaspäin ja myös…
Kun lintualtaalla alkoi olla elämää ja ääntä, vetäytyivät ja hiljenivät maaperätutkimuksen koneet. Huhtikuun lopussa maaperätutkimusta tehtiin vielä täyttöharjanteella. Talven aikana sinne oli ilmaantunut myös viemäriputken kansi – tai samanlainen kansi, mitä teilläkin on näkyvissä. Jäljistä päätellen muutakin on tehty. Aika parantaa haavat sanotaan. Lumen sulaessa kaikki näytti lohduttomalta ja murjotulta. Kesän viherryksen alkaessa jäljet alkoivat…
Talvella on kiva arvuutella, mikä eläin on jättänyt mitkäkin jäljet. Ketun vinon juoksutyylin tunnistaa helposti samaten kuin jäniksen loikkimisen. Pikkunisäkkäitä – metsähiiriä ja myyriä – voi arvailla. Isot nisäkkäät, kuten peuran ja hirven tunnistaa myös. Olemme talven aikana ihmeteleet ”laahausjälkiä” . Muutama viikko sitten kysyttiin leikkisästi viikkoraportissa, mikä eläin harrastaa liukumäkeä. Kysymyksen voisi uudistaa, sillä…
Viikko alkoi suojasäällä, harmaana, sateisena. Muutamana päivänä satoi silkkaa vettä. Sitten pakasti, polut tulivat jäisiksi, kevyesti satanut lumi kuorrutti maiseman kauniiksi. Pikkuhiljaa alkaa olemaan elämää. Eläinten jälkiä – ketun ja muidenkin alkanut näkymään entistä enemmän. Merkillinen oli jälki, joka näytti siltä, että alamäkeä oli lasketeltu kuin pulkalla ja sitten taas juostu. Supi? Tuuhea turkki sattaa…
Heinäkuun ensimmäinen kasviretki Espoon Puutarhayhdistyksen kanssa tehtiin kuukauden ensimmäisenä tiistaina. Retki suuntautui täyttöharjanteelle. Oppaana Jukka ja asiantuntijana jälleen Pentti Alanko. Lomakausi oli verottanut osanottajia, mutta se ei ollut este runsaille löydöksille. Ja sääkin oli mitä parhain: aurinkoinen, lämmin ja pieni tuuli karkotti hyttyset. Viime syksynä oli jo uutisosiossa juttua laajasta ”tomaattipellosta”, jossa tomaatin joukossa kasvoi…
Juhannuksen alusviikot olivat lupiinien valta-aikaa. Oli miltei mahdotonta havaita muita kukkakasveja kuin lupiineja tai raunioyrttejä. Tilanne alkoi muuttua juhannuksen jälkeen. Luppiinien kukinnan hiipuessa polun varrella esille tulivat vuohenputki ja luhtamatara – väliaikaisesti, sillä pietaryrtin, takiaisten ja ohdakkeiden valtakausi on alkamassa. Täyttömaalla ja täyttöharjanteella on hanhikkeja, hernekasveja (virnoja, nätkelmiä, apilaa ..), särmäkuismaa ja tietysti erikoisuuksia kuten…
Alkukevään näkyvin kasvi Suomenojalla lienee etelänruttojuuri. Monestakin syystä: se nousee esiin hyvin aikaisin yleisen näkymän ollessa vielä harmaa, syvä lilaväri herättää helposti huomioita, kasvusto on hyvin laaja ja se on hyvin näkösällä altailta Hyljelahteen johtavan kävelytien varrella. Juuri nyt on ruttojuuren huippuaikaa: kukat ovat auenneet ja ensimmäiset lehdet ovat tulleet esille. Tosin kylläinen lila on…