Jälleen yksi kolea viikko. Lämpötila pysyi sitkeästi alle kymmenen asteen. Hyönteisiä ei juuri lennellyt. Västäräkkikin ihmetteli ruderaatin sorakasan päällä, mihin ovat kaikki hyönteiset kadonneet. Ei ole kukkakärpäsiä, ei maamehiläisiä, ei perhosia eikä sudenkorentoja. Joitakin erikoisia vieraita kuitenkin nähtiin lintualtailla: pikkulokkeja ja suokukko. Pikkulokki muistuttaa naurulokkia, mutta on hieman pienempi ja sen pää on pikimusta, ei…
Viikko 14 toi nopeita käänteitä: myrskyt ja räntäsateet väistyivät lopulta lämpimämpien ilmojen tieltä. Vielä keskiviikkona lintuallas oli osittain jäässä, mutta sunnuntaina jo täysin jäätön. Perjantaina saapui etelärannikolle myrsky vesisateineen. Sen jälkeen tapahtui muutos keväisempään, aurinkoisempaan suuntaan. Leskenlehdet ilmaantuivat loppuviikosta, ja nokkosperhoset, kimalaiset ja maamehiläiset alkoivat käydä ahkerasti leskenlehtien kukilla. Jukka Ranta: Naurulokit ovat tällä hetkellä…
Joulukuu oli harmaa ja tuhruinen, mutta lämmin. Kokonaisuudessaan vuosi 2020 oli kaikkien aikojen lämpimin vuosi sekä Suomessa että pääkaupunkiseudulla. Yöpakkasia tosin oli, ja niiden jälkeen allas sai jääpeitteen joulun tienoilla. Jukka Ranta arvelee, että lämmin syksy ja alkutalvi saivat pajujen aikataulun sekaisin: ”Pajut tuntuivat elävän maaliskuussa. Valkoista tuli paljon esille suomujen alta.” Tommi Heinosen…
Kun lintuallas on hiljentynyt, on aika tarkkailla muita eläimiä: nisäkkäitä, perhosia, sudenkorentoja… Muun muassa lintualtaan itäpuolella sijaitsevalla tulvaniityllä voi bongata sekä kettuja että metsäkauriita. Mehmet Cadiroglu kertoo: ” Yhtenä iltana kettu oli myyräjahdissa. Ilmeisesti se on tottunut ihmisiin, koska se ei välittänyt minusta, vaikka välillämme oli vain noin viisi metriä. Näin myös toisen ketun, jonka…
Esa Mälkönen: Alueen valtalajin naurulokin ensimmäiset pesueet ovat kuoriutuneet. Nyt syntyneet poikaset saavuttavat lentokyvyn juhannuksen tietämillä. Vesilinnuista sinisorsalla ja telkällä on ollut jo viikkoja poikueita, nyt joukkoon liittyi myös punasotka. Punavarpusia ja pensaskerttuja laulaa monessa paikkaa altaiden reunuspuissa ja -pensaikoissa. Ruovikossa reviiriään kuuluttaa joukko ruokokerttusta ja länsireunalla ainakin yksi rytikerttunen, mutta vielä suuri osa näistä…
Auringonlasku – Kuva Paul Stevens Esa Mälkönen: Vaikka kevät on ollut pääosin varhainen, eivät kaikki linnut saapuneet etuajassa. Esimerkiksi liejukanat ja harmaasorsat ovat yleistyneet vasta kuluneella viikolla. Altailla on pistäytynyt parina viime päivänä mielenkiintoinen hanhiristeymä. Perimän toisena osapuolena on todennäköisesti merihanhi ja toisena osapuolena kanadanhanhi. Pään ja nokan muoto on selkeästi merihanhi-+ kanadanhanhimainen, joskin…
Kuluneeseen jaksoon mahtui kaikenlaisia säätyyppejä: räntäsateesta aurinkoisiin päiviin. Jukka Ranta kertoo: ”Onneksi oli muutama kaunis aamu. Oli mahdollista ihailla altaan ruskaa, Nuottalahden auringonnousua ja jopa täyden kuun (99 %) laskua voimalaitoksen piippujen väliin.” Vesilinnut ovat altailla jo vähissä. Esa Mälkönen kertoo: ”Sunnuntaina 3.11. iltapäiväkierroksella näkyi vain yksi telkkä ja yksi sinisorsa. Kylmimpinä yön hetkinä altaille…
Kahden viikon seurantajakso oli kaksijakoinen. Ensimmäisellä viikolla oli lämpöä ja useita aurinkoisia päiviä. Toinen viikko oli sadekuurojen täyttämä ja maasto muuttui kosteaksi. Tommi Heinonen kuvailee syksyistä tunnelmaa, jossa on yht’aikaa kauniita ja kaihoisia elementtejä, seuraavasti: ”Pidän sumuisista aamuista ja illoista. Menneinä viikkoina oli jo muutama hieno sumuaamu. Ruovikko kimalteli yökasteen jäljiltä, kun aurinko alkoi nousta.…
Kesäpäivänseisauksen tienoilla luonto siirtyi alkukesästä keskikesään. Tämän voi huomata niin kasvien kuin eläinten, esimerkiksi lintujen ja hyönteisten, maailmassa. Kottaraiset alkoivat yöpyä monisatapäisina parvina altaiden ruovikoissa. Esa Mälkönen kertoo: ”Iltaisin ensimmäiset yöpyjäparvet saapuvat noin tunti ennen auringonlaskua ja viimeiset puoli tuntia auringonlaskun jälkeen. Kottarainen on aikainen pesijä. Poikaset ovat täysikasvuisen kokoiset, mutta ne erottaa emolinnuista siitä,…
Suomenojan ruovikossa elelee kolme kerttuslajia. Ylivoimaisesti yleisin on ruokokerttunen; itse altailla oleskelee 15–20 paria ja altaita ympäröivissä ruovikoissa hieman enemmänkin. Sitä lauluääneltään hieman muistuttavia rytikerttusia pesii muutama pari. Voimakasäänisiä rastaskerttusia on normaalisti 1–2 paria, mutta tänä vuonna lajia ei ole Suomenojalla havaittu. Rastaskerttunen on kuitenkin myöhäinen saapuja, joten se voi hyvinkin vielä ilmaantua. Linnunpoikaset kasvavat…