Viikon eittämättä näkyvin asia oli metsän kaato lähes hehtaarin alueelta Hannuspellon ja Hyljeluodontien väliseltä alueelta. Kun tämä tuli ennalta ilmoittamatta, oli hämmennys suuri ja herätti paljon kysymyksiä. Tapahtunutta on yksitysikohtaisemmin raportoitu ”Rakentaminen ja muutos”-välilehdellä. Myös toimitus kyseli asiaa kaupungilta ja seuraava käsitys on syntynyt tapahtumien kulusta: -Alue on kaavoitettu katualueeksi ja kaavalla on lainvoima kaupungin…
Olemme viime aikoina kertoneet Finnoonpurosta. Ilman sitä on vaikea ymmärtää Suomenojan lintualtaiden taustoja. Tuomas täydensi tarinoita kuvaamalla Sunassa, miltä Finnoonpuron pinnan alla näyttää. Paikka oli Virtavesien hoitoyhdistyksen (yhdessä Espoon Ympäristökeskuksen ja Espoo-Mankin kalastusalueen kanssa) viime syksynä kunnostama alue. Tavoitteena on ollut kunnostaa Finnoonpuro mm. taimenien kudulle sopivaksi. Milta pinnan päällä näyttää Sunassa voi tarkistaa kuukauden…
Lokinpoikaset ovat uteliaita ja rohkeita. Tulevat katsomaan kameroita ja kuvaajia tarjoutuen kuvattavaksi. Tuomaksen ja Kristan kuvat kertovat, että osaavat poseerata. Ovat olleet jo jonkin aikaa lentokykyisiä. Vanhemmat saattavat etäänpänä varoitella uteliata lapsiaan. Lokit alkavat selkeämmin myös kokoontumaan meren puolelle laitureille ja katoille. Lauantain ukkoskuurot kiusasivat myös Suomenojaa. Tämän kirjoittaja pääsi hädin tuskin pakoon autoon ennen…
Alkuviikko helteistä ja vain vähän viileni viikonloppua kohden. On siis koettu todella pitkä kesäinen jakso. No, ei valittamista. Kesä näkyy myös Suomeojalla. Ruovikko ja osmankäämit ovat kasvaneet ja muodostavat suojan/näköesteen lintujen kannalta. Lintujen perhe-elämä jatkuu. Tytönkorentoja lentelee runsain mitoin. Ison korennon (ukonkorennon?) toukkanahka oli kurjenmiekan lehdellä. Tarkkailija tuli aavistukesen myöhässä. Lukuisia perhosia: sinisiipiä, hopeatäpliä, tesmaperhosia,…
Kuten tunnettua, on Suomeojalla paljon karkulaiskasveja, jotka luokitellaan haitallisiksi. Yksi näistä on jättiputki. Pari vuotta sitten sitä oli täyttöharjanteella hädin tuskin havaittavissa. Lehtiä siellä täällä täyttöharjanteen rinteessä. Nyt on laaja kasvusto, siis todella laaja japanintatarin vieressä. On häkellyttävää, miten paljon jättiputki on vahvistunut ja laajentanut reviiriään kahdessa vuodessa. Se on levittäytymässä rinnetta alaspäin ja myös…
Helteiden katkettua palattiin tilastonomaiseen alkukesän säähän. Pilveili, sateli ja tuuli. Tuulen takia oli perhosten ja korentojen tarkkailu hankalaa – tuntui, kuin ne olisvat hävinneet. Linnuilla ovat poikaset runsain mitoin altaalla. Syystä voidaan sanoa, että kyseessä oli poikasten viikko. Erityishavaintona herätti tavien, erityisesti koirastavien runsas määrä. Kun naarailla on poikaset hoidettavinaan, tuntuu, että koiraat ovat lähteneet…
Viikkoa voisi kuvata yhdellä sanalla: hellettä. Tosin viikon loppua kohden helteet väistyivät ja oli vaan tavallisen lämmintä ja kesäistä. Sää oli ajoittain hyvinkin tuulinen. Tuulisesta säästä huolimatta tytönkorentoja lenteli paljon. Sinisorsa- ja nokikanapoikueet yleistyvät ja näkösällä oli suurperheitäkin. Pikkutyllikin pistäytyi altailla. Raunioyrtit nousivat ”metsäksi” ja aloittivat kukinnan. Lupiinit tekivät maiseman värikkääksi. Kaiken kaikkiaan tavallisen oloinen…
Uutisissa on juttua merentäytön YVA:sta. Siihen liittyen on paljon keskusteltu lokkiluodosta. Kyseessä on pieni luoto sataman edustalla. Siellä pesii laskelmien mukaan noin 100 paria ja on lintualtaiden lokkiyhdyskunnan liitännäinen – tavallaan ”esikaupunkialue”. Yhdessä suunnitelmassa oli luotoa siirretty reilusti merelle päin. Espoohan siirtää vaikka peruskallion. Pikku homma. Kuvissa on ensimmäisenä tämä paljon keskustelua herättänyt lokkiluoto. Ansaitseen…
Tämänkin viikon osalta täytyy ihmetellä kasvimaailman nopeaa tempoa. Tuomet ja terttuseljat puhkesivat täyteen kukkaan. Hopeapajut, taikinamarjat ja viinimarjat säestivät. Viikko sitten raunioyrtit olivat vielä pieniä keriä – kuluneella viikolla kasvoivat jo tuuheaksi, polvenkorkuiseksi ”niityksi”. Nuppujakin oli siellä täällä näkyvissä. Tulvaniityn alkukevään ruskeus ja harmaus on mennyttä. Rentukat, puna-ailakit, luhtalitukat antavat väriä ja eloa. Monet sarat…
YLE:n sääprofeetat (eli ns. säärinki) julkaisivat mielenkiintoista aineistoa kevään kestosta. Viimeisen 30 vuoden aikana ns. terminen kevät on Helsingin alueella kestänyt keskimäärin 51 päivää, tänä vuonna 21 päivää. Erikoista on. että tuo termisen kevään kesto on tilastollisesti 50-53 päivää läpi Suomen – ja Sodankylä on tuo 50 päivää. Kuten jutun otsikko kertoo, kevät tuli ja…