Lokkilauttaa viedään jäälle – Kuva Tommi Heinonen Espoo kertoi helmikuun alussa, että lintualtaalle tuodaan lokkien pesimälauttoja, joiden teko on mahdollista Espoon saaman ympäriministeriön Helmi-avustuksen tuella. Helmi avustuksella toteutetaan myös minkin ja supikoirien pyyntiä. Huonon sään vuoksi lauttojen tuonti siirtyi pari kertaa, mutta kuluneella viikolla lautat tuotiin tiistaina ja niiden sisustus ja ankkurointi tapahtui torstaina. ———…
Isonokkayökkönen – Kuva Helmut Diekmann Ennätyskuiva kesäkuu muuttui sadekuurojen sävyttämäksi heinäkuuksi. Sadekuurot olivat ajoittain rankkoja, jopa 20 mm päivässä. Tuuli oli ajoittain myrskyistä. Puita kaatui myös lintualtaan ympäristössä, osin kävelyteille. Ilmeisesti kaupunki (?) raivasi niitä pois. Sää ei ollut paras mahdollinen perhosten sudenkorentojen havainnoinnille. Kuun alussa ilmeisesti nokkosperhosten ja lanttuperhosten uusi sukupolvi aloitti lentelyn.…
Mustakurkku-uikku torkkuu – Kuva Paul Stevens Koleasta alkuviikosta huolimatta kasvimaailma heräsi todella eloon. Yleisilme muuttui valkoiseksi, kun tuomet aloittivat kukinnan ja kevättähtimöt kukkivat ruderaatilla ja kävelyteiden reunalla. Metsiköissä kukkivat metsätähdet ja ketunleivät ja litulaukka lämpöputken varrella.Valkopeipit olivat laajasti kukassa. Ruderaatin niittoalueella keltamot tulivat kukkaan. Myös imikkä aloitti kukinnan, kuten myös helmililjat. Kukkakärpäsiä, monia eri…
Punasotka – Kuva Janne Haapa-aho Esa Mälkönen: Lintualtailla vesi näyttää vähintäänkin uimakelvottomalta. Autuaasti kuitenkin vesilinnut ja lokit peseytyvät siinä. Sitkeitä ja vastustuskykyisiä ovat. Toukokuun ensimmäinen viikko toi altaiden lähipuihin jo hiukan hyönteissyöjiä, viikon puolivälissä ilmaantui ensimmäinen pajulintu ja kirjosieppo. Sunnuntaina lenteli haarapääsky itäaltaan päällä. Tornien taistossa lauantaina klo 5–13 havaittiin sekä etelä- että itätornista…
Nokikana ja likainen vesi – Kuva Paul Stevens Keväinen, miltei kesäinen viikko. Tämä näkyi myös luonnossa. Peipot lauloivat laajasti ja punarinnan liverrystä kuului runsaasti. Lintualtaan osalta huolettaa, että silmä- ja korvamääräisesti lokkien määrä vaikuttaa vähentyneen. Myös muiden lintujen määrät tuntuvat vähentyneen. Täytyy odottaa dronekuvauksia, jotta asia varmistuu. En osaa sanoa kuinka paljon on vaikuttanut…
Kyhmyjoutsenpari – Kuva: Mehmet Cadiroglu Tommi Heinonen: Viikon ensimmäiset päivät ennustelivat, että viikosta tulee pilvinen, kostea ja kylmä yöpakkasineen. Yllätykseksi kevät ryntäsi paikalle. Yöpakkaset häipyivät ja päivällä aurinko paistoi nostaen lämpötilan yli 10 asteeseen. Altaalla jää alkoi sulaa kovaa vauhtia, ja linnut valtasivat eteläisen lintutornin edustan. Perinteen mukaan ensin saapuivat telkät ja tukkasotkat. Heti perään paikan…
Kuva Tuomas Heinonen Nopean muutoksen viikko. Altaan kaakonkulma oli jäässä maanantaina, mutta sula keskiviikkona. Itäisen tornin edusta ja läntinen allasosa olivat jäässä vielä keskiviikkona, mutta sulia perjantaina. Mustakurkku-uikut saapuivat. Japanin ruttojuuret tulivat esiin viikon aikana ja alkoivat kukkumaan. Sinililjat (skillat) alkoivat kukkimaan tallitien metsässä. Sinivuokkoja en löytänyt. Nokkosperhosia oli paljon erityisesti ruderaatin niittyalueilla, eli syksyllä…
Laulujoutsen ja töyhtöhyyppä – Kuva Esa Mälkönen Viikko oli sateinen. Ja sadetta tuli kaikissa olomuodoissa: lumena, räntänä ja vetenä. Tiistaina koettiin pyrypäivä, ja myöhemmin viikolla sakeita lumikuuroja. Lämpö ja vesisade kuitenkin kiihdyttivät lumen sulamista ja lunta oli viikonloppuna (Tapiolan mittauspisteellä) 28 cm – eli lumipeite oheni viikon aikana 8 cm. Lintuallas pysyi käytännössä jäässä,…
Päättynyt kesäkuu oli koko Suomen 1800-luvulta alkaneen mittaushistorian kaikkein lämpöisin kesäkuu. Myös ns. hellepäivien lukumäärässä tehtiin ennätys. Tämä nopeutti eri kasvien kukinnan alkua. Esimerkiksi Suomenojan luonnonruusut alkoivat kukkimaan aiemmin kuin muina kesinä. Orjanruusu, lähellä parkkipaikkaa on todella komeasti kukassa. Aloitti kukinnan jo ennen juhannusta ja kukkii edelleen. Iso pallomainen pensas on näyttävä. Myös iharuusu ja…
Esa Mälkönen: Suomenojan kevät on ollut lintujen osalta jonkin verran alavireinen. Esimerkiksi naurulokkeja näyttäisi pesivän vain 500–700 paria, parisataa viime vuotta vähemmän. Todella kaukana ollaan huippuvuosien 2000–3000 parin pesinnästä. Suomenojan kannan heikkeneminen selittyy osittain siitä, että runsaasti ravintoa tarjonnut Ämmässuon kaatopaikka peittää nykyään tehokkaasti jätteensä. Toinen merkittävä tekijä on Finnoon alueen rakentamisen aiheuttama jatkuva melu.…