Kaikkien aikojen lämpimin kesäkuu – Viikkoraportti viikot 23-26/2021

Päättynyt kesäkuu oli koko Suomen 1800-luvulta alkaneen mittaushistorian kaikkein lämpöisin kesäkuu. Myös ns. hellepäivien lukumäärässä tehtiin ennätys. Tämä nopeutti eri kasvien kukinnan alkua. Esimerkiksi Suomenojan luonnonruusut alkoivat kukkimaan aiemmin kuin muina kesinä.

Orjanruusu, lähellä parkkipaikkaa on todella komeasti kukassa. Aloitti kukinnan jo ennen juhannusta ja kukkii edelleen. Iso pallomainen pensas on näyttävä. Myös iharuusu ja mtsäruusu aloittivat kukinnan juhannuksen tienoilla.

Eri tatareita kasvoi aikoinaan tomaattipellon ja täyttömäen välillä. Siellä oli myös aika harvinaista konnantataria. Ne hävisivät täyttömäen poiston myötä. Nyt kuitenkin tallitien metsään on niitä ilmaantunut. Yhdeltä tatarilta löytyi kovakuoriainen, jolla on hauska nimi: muurahaispääkkö. Tallitien metsässä vuorikaunokit kukoistavat. Niitä on nyt myös Rantaraitin eteläpuolella, lähellä puron siltaa. Vuorikaunokit keräävät hyvin pölyttäjiä.

Ohdakkeet ja takiaiset aloittivat myös kukinnan. Takiainen näyttää olevan myös pörriäisten suosiossa. Kyläkarhiaisista on tullut läntisen kävelytien reunalle valtakasvi. Muutos on aika iso verrattuna esimerkiksi viime kesään. Raunioyrtit peittyvät niiden alle. Nokkoskukkulan edusta niitettiin viime syksynä. Näyttää siltä, että esimerkiksi karvahorsmat ovat ainakin osin säilyneet. Samaten kyläkarhiaiset. Jotkut kasvit, kuten kyläkellukat ovat jo siementämisvaiheessa, hivenen normaalia aiemmin.

Amiraaleja lenteli jo ennen juhannusta ja kuluneella viikolla niitä on ollut runsaammin. Ovat aika repaleisia vaelluksen jälkeen. Nokkosperhosia ja lanttuperhosia on paljon. Nokkosperhoset pääsivät jopa Ylen radio- ja TV-uutisiin. Sen sijaan sudenkorentoja on ollut vähän. Vain muutamia tytönkorentoja on lennellyt. Tosin Mehmet Cadiroglu kuvasi litteähukankorennon ja sirokeijukorennon. Sylkikuoriaiset näyttävät viihtyvän hyvin kyläkarhiaisissa.

Lintualtaalla on nyt runsaasti poikasia.

Esa Mälkönen toteaa:

”Allas hiljenee. Kesäkuun lopulla naurulokin poikaset ovat saavuttavat lentokyvyn ja varsin pian, normaalisti viimeistään heinäkuun toisella viikolla, naurulokit lähtevät tältä kesältä. Naurulokilla on tyypillisesti kolme munaa, mutta keskiarvoisesti pesueesta vain yksi poikanen yltää lentokykyiseksi. Nykyinen 500–700 parin kanta lienee tuottanut juuri tuon verran lentopoikasia. Poikaset eivät palaa vielä ensi kesänä, vaan vasta 2. tai 3. vuonna sukukypsinä.”

Timo Leppäharju:

”Lintuallas on rehevöitynyt voimakkasti, vain muutamasta paikasta voi kuvata seurata läheltä lintujenelämää. Poikasia on paljon, harmaasorsilla on onnistunut poikaskevät, mustakurkku-uikuilla on harmittavan vähän niitä kuten nokkikanoilla. Liejukanojen poikaset tulivat myöhään, ensimmäiset näin vasta 3.7. Lintuallas hiljenee illalla, kun naurulokit häipyvät ilmeisesti merelle”

Mehmet Cadiroglu onnistui kuvaamaan piisamin. Hän arvelee niitä olevan perheen tai kaksi altaan pohjoisosassa. Tänä oli ensimmäinen havainto kuluvana vuonna.

 

Koosti: Jukka Ranta, seuraava viikkoraportti tulee 2.8.2021