Todellinen sudenkorentojen ja perhosten viikko – Viikko 33/17

[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

 

Viikko oli todellinen perhosten ja sudenkorentojen viikko. Kävin (JR) altaiden ympäristössä kaksi kertaa kuluneella viikolla (ti,ke). Tuli mieleen kesä -11. Perinteisellä sudenkorentokivellä syyskorennot, sekä elo- että punasyyskorennot, paistattelivat päivää ja tähystelivät saalista. Joukossa oli myös muutamia tummasyyskorento. Ukonkorennot rätisivät ilmatilassa.

Vieressä keltanoilla oli parikymmentä neitoperhosta. Kaali- ja lanttuperhoset kävivät ohdakkeilla ja pikkukultasiivet ottivat aurinkoa maassa. Amiraalitkin ovat vaeltaneet altaille. Lauhahiipijät kävivät vähän kaikissa kukissa – kuten myös mehiläiset ja kimalaiset. Sulkasia nuokkui pietaryrteissä.

Lämpö ja aurinko ovat saaneet ihmeitä aikaan.

Niittyalueilla kävellessä kannttaa olla tarkkana, ettei astu heinikossa olevan ampiaispesän päälle.

[/fusion_builder_column][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

[/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]