Vaihtelevaa säätä ja yllätysvieraita – Viikot 2-5/2023

Punatulkku koiras – kuva Janne Haapa-aho

Tammikuu oli aika erikoinen. Melkein kaikenlaisia sääilmiöitä ja sateita on koettu. Lämpötilakin vaihteli kovista pakkasista lämpöasteisiin. Parina päivänä oli sakeaa sumua ja pakkasta. Lämpöasteissa sumu muodostaa kasvien pinnoille vesihelmiä mutta pakkasessa kasvien pinnoille muodostui piikin näköisiä jääkiteitä. Ruokintapaikalla ruokailijoiden määrä on kasvanut. Ajoittain mustarastaita ja punatulkkuja on runsaasti ja luonnollisesti myös tiaisia. Ruokaakin on jo kulunut lähes 70 kiloa. Jakson yllätysvieraina olivat nuori kyhmyjoutsen, peukaloinen ja nokkavarpunen.

Jukka, Paul ja Janne kommentoivat viime viikkoja:

Jukka Ranta:

Erikoinen kuukausi. Kovaa pakkasta, lunta ja sitten vesisadetta ja lämpöasteita. Vesisade ja lumen sulaminen aiheutti tulvia, ja tulvat olivat pahempia kuin keväällä. Djupsundsbäcken tulvi metsiköihin ja Meritielle, joka oli muutaman päivän suljettu. Kun vesisateen jälkeen pakasti, muuttuivat kävelytiet luistinradoiksi.

Ruokintapaikalla vipelsi muutamana päivänä lumikko, joka tutki koloja. Ilmeisesti esti myyriä ja hiiriä. On todella vikkelä ja vaikea kuvattava. Myös orava viihtynyt ruokintapaikalla ja kerää maasta siemeniä.

Ruderaatilla kasvaa kolme luonnon ruusua: metsäruusu, iharuusu ja orjanruusu. Metsäruusun kiulukat ovat säilyneet yllättävän hyvin.

Janne Haapa-aho:

Omat vierailuni Suomenojalla ajoittuivat tammikuun alkupuolelle sekä kuun loppupuolelle. Olin onnekas kun pääsin harvoista kerroista huolimatta näkemään alueella liikkuneen ketun. Se melko määrätietoinen, eikä antanut minkään häiritä, suunnatessaan myyräjahtiin.
Välillä tulleet lumisateet muuttivat ympäristön hyvinkin talviseksi, mutta etenkin kuun loppu toi mieleen jo pitkälle eteneen kevään.
Punatulkkuja on ollut ruokinnalla ilahduttavan paljon. Paikalla on piipahdellut myös muutama viherpeippo. Ilmeisesti varpushaukka vierailee aika ajoin ruokinnan läheisyydessä. Lentää joko vauhdilla metsikön läpi, tai jää hetkeksi kyttäämään lähipuihin.
Altaalla ruovikoissa liikkuu ainakin kaksi peukaloista.

Paul Stevens:

Lämpötila vaihteli paljon tammikuussa. Välillä oli plussan puolella, välillä on pakkasen puolella. Satoi paljon myös. Lunta, räntä ja vettä tuli taivaalta. Finnoonpuro oli sulaa ja virtasi voimakkaasti, kun lumi suli ja satoi vettä. Kun sää kylmeni, puro jäi silti auki ja sinisorsat löysivät avointa vettä heti. Altaat sulivat osittain myös ja nuori kyhmyjoutsen tuli syömään. Pari päivää myöhemmin sää tyyntyi ja kuura peitti puita. Kuura kerros kasvoi viikonlopun ajan, kun ilma oli kostea mutta kylmä. Silloin maisema oli valkoinen. Meri oli valkoinen, Pirisaari oli valkoinen, altaat olivat valkoinen. Kaunis se oli, mutta ei kestänyt kovin kauan. Jakson lopussa kaikki lumet olivat sulaneet pois ja vain jäätä jäi siellä täällä.
Yhtenä aurinkoisena päivänä pari metsäkaurista söivät vähän tallin alueesta. Siellä ei ole enää maukasta ruokaa, mutta kai jotain on parempi kuin ei mitään.
Helmikuun ensimmäisen viikonloppu oli kylmä ja aurinkoinen, ainakin lauantaina. Kuu nousi aikaisin ja lauantaina 4.2 se oli melkein täysikuu. Sunnuntaina 20:30 oli täysikuu, mutta silloin oli taas paksupilvet tiellä. Voimalaitoksesta aina huomaa, kun lämpötila laskee. Paljon enemmän höyry nousee piipuista. Laskeva aurinko maalasi höyry oranssiksi.

Tämän raportin koosti Mehmet Cadiroglu. Seuraava ilmestyy 6.3.2023.