Satakieli – Kuva Esa Mälkönen
Pääosin pilvinen viikko, joka oli sadekuurojen sävyttämä. Lauantaina oli sitten kaunista ja hätyyteltiin hellerajaa.
Yle uutisoi torstaina, että Etelä-Suomessa on massoittain idänlehtikuoriaisia. Myös Helsingin seudulla. Niitähän on ollut aikanaan myös Suomenojalla. Niitä oli erityisesti betonisen lämpöputken vieressä olevissa lepissä. Muutamina kesinä todella paljon. Ne tekivät myös toukat, joten vaikutti ne myös talvehtivat Suomenojan alueella.
Kun kaivannot tehtiin, en ole pariin vuoteen käynyt tarkistamassa tilannetta.
Lauantaina menin Suomenojalle leppiä tutkimaan lähinnä parkkipaikan ja altaan välille. En kuitakaan löytänyt. Muutaman lentelevän näin. Olen laittanut kuvieni joukkoon kuvani vuodelta 2015.
Eteläaltaalla on lähellä kaakon kulmaa on samanlaista levämössöä kuin läntisellä altaalla on olut muutamana viime kesänä. Lokkilautoilla on pesintä käynnissä. Ahomansikka alkoi kukkimaan.
Esa Mälkönen:
Satakielien konsertti altaiden reunojen pensaikoissa ja puissa on nyt parhaimmillaan, niitä voi kuulla yhdellä allaskierroksella kymmenkunta, parhaiten aamuvarhaisella tai illalla, mutta monia keskipäivälläkin. Osa satakielistä kuitenkin lopettaa laulamisen varsin pian, viikon kahden sisällä, sillä tärkeintä on saada naaras valloitettua. Sen jälkeen voimia voi säästää pesintään.
Altaiden länsireunan ruovikossa ilahduttaa kahden rastaskerttusen voimakas karheaääninen kilpakonsertti. Laji on harvinaisuus, niitä pesii Suomessa vain muutama sata.
Mehmet Cadiroglu:
Useilla lintulajeilla on poikasia ja ne hankkivat ruokaa ahkerasti kyltymättömille poikasilleen. Näkee lintuja, riippuen lajista, joiden nokassa on hyönteisiä, matoja, linnunpoikasia tai munia. Yksi korppi yrittää kovasti ryöstää naurulokinpesiä ja joskus onnistuu siinä. Sunnuntaina ruskosuohaukka kävi useaan otteeseen lintualtaalla.
Kovassa tuulessa lenteli joitakin valkoisia perhosia. Sunnuntaina näin yhden suurikokoisen sudenkorennon lennossa. Kuva ja lajin määrittely jäi saamatta
Paul Stevens:
Telkkäpoikueiden määrä kasvoi entisestään ja ne uivat joka paikassa. Nokikananpoikaset pysyivät emojensa lähellä ja pienimmät suojautuivat emojensa alle. Vain pieni punainen nokka näkyi välillä.
Pikkulintujen laulut kaikuivat altaiden ympärillä. Oli vaikea löytää niitä, mutta yksi satakieli ja yksi kirjosieppo olivat näkyvissä, vaikka meni jonkin aikaa ennen kuin huomasin ne. Mustarastaskoiraat laulavat useasti näkyvältä paikalta ja niitä näkyi monesti.
Haarapääskyt lensivät sekä altailla että voimalaitoksen edessä tien yläpuolella. Muutamat yksilöt hakivat pesänrakennusaineita lammikon reunasta ja myös lammikosta, joka oli muodostunut viikon sateiden jälkeen.
Koosti Jukka Ranta
Seuraava ilmestyy 1.6.2026
-
- Satakieli konsertoi – Kuva Esa Mälkönen
-
- Satakieli laulaa – Kuva Paul Stevens
-
- Mustarastas laulaa – Kuva Paul Stevens
-
- Mustarastas konsertoi – Kuva Esa Mälkönen
-
- Kirjosieppo laulaa – Kuva Paul Stevens
-
- Rastaskerttunen konsertoi – Kuva Esa Mälkönen
-
- Pajusirkkukoiras – Kuva Esa Mälkönen
-
- Käpytikka – kuva Mehmet Cadiroglu
-
- Varis – Kuva Esa Mälkönen
-
- Mustarastas – kuva Mehmet Cadiroglu
-
- Haarapääsky kerää pesäaineksia – Kuva Paul Stevens
-
- Talitiainen koivussa – Kuva Paul Stevens
-
- Pensatasku – Kuva Paul Stevens
-
- Ruskosuohaukka – kuva Mehmet Cadiroglu
-
- Nokikanapoikanen kurkkii – Kuva Paul Stevens
-
- Lisää telkkäpoikasia – Kuva Paul Stevens
-
- Tukkasotkapari – kuva Mehmet Cadiroglu
-
- Lapasorsapari – kuva Mehmet Cadiroglu
-
- Punasotkakoiras kylpee – Kuva Esa Mälkönen
-
- Tukkasotkanaaras vauhdissa – Kuva Esa Mälkönen
-
- Lapintiira hyönteispyynnissä – Kuva Esa Mälkönen
-
- Telkkänaaras hätyyttää tukkasotkakoirasta _ Kuva Esa Mälkönen
-
- Sinisorsanpoikanen hyönteispyynnissä – Kuva Esa Mälkönen-2
-
- Ruokokerttunen – kuva Mehmet Cadiroglu
-
- Levää eteläaltaalla – Kuva Jukka Ranta
-
- Lokkilautta – Kuva Jukka Ranta
-
- Kypsää heinää – Kuva Jukka Ranta
-
- Idänlehrikuoriainen – Kuva Jukka Ranta
-
- Ahomansikka – Kuva Jukka Ranta
