Telkän tulo -Kuva Timo Leppäharju

Telkän tulo – Kuva Timo Leppäharju

Viikko 14 toi nopeita käänteitä: myrskyt ja räntäsateet väistyivät lopulta lämpimämpien ilmojen tieltä.  Vielä keskiviikkona lintuallas oli osittain jäässä, mutta sunnuntaina jo täysin jäätön. Perjantaina saapui etelärannikolle myrsky vesisateineen.  Sen jälkeen tapahtui muutos keväisempään, aurinkoisempaan suuntaan. Leskenlehdet ilmaantuivat loppuviikosta, ja nokkosperhoset, kimalaiset ja maamehiläiset alkoivat käydä ahkerasti leskenlehtien kukilla.

Jukka Ranta:

Naurulokit ovat tällä hetkellä hyvin aktiivisessa vaiheessa. Parinmuodostus on käynnissä ja pesäkorsia kannetaan.

Kun Finnevikinsillan Tiistilän päästä menee pohjoispuolelle metsään kohti marskiviholaisten pesäaluetta, on pienimuotoisessa pähkinäpensaslehdossa. Ensimmäiset pensaat ovat heti Kalastajantien eteläpuolella, ja pensaita on aina tulvaniityn reunaan. Niitä on myös metron kuilutyömaan takana tulvaniityn reunalla. Metsikössä on perustuksen jäänteitä, jotka vaikuttavat kellarin rakenteilta. Siksi on mahdollista, että alueella on ollut talo(ja) ja pensaat ovat aikanaan istutettu. Norkot (hedekukat) ovat keltaisempia kuin lepässä, emikukka on punainen (näkyy kuvassa taustalla hahmona) kun taas lepässä ruskehtava. Lehtien tultua ei sekaannusvaaraa ole.

Kun kasvimailta lähtee sillan alle johtavaa tietä kohti siltaa, on tien varrella pari pähkinäpensasta. Nyt sinne ei pääse, koska kasvimaiden kohdalla on käynnissä Blominmäen putkiin liittyvä liityntätyö (kuten puhdistamonkin alueella). Sillan alle joutuu menemään sillalta, mutta Finnoonpuro estää kulkemisen. Ruokintapaikalle johtavan polun varressa on pari pähkinäpensasta. Olen etsinyt niitä myös ns. Tallitien metsästä, mutta en ole toistaiseksi löytänyt.

Paul Stevens:

Perjantain myrskyn aikana merivesi tulvi yli laituri 29:n. Altailla linnut etsivät suojaisia paikkoja, niin kuin harmaasorsat, jotka ruokailivat kanavassa. Kyhmyjoutsen seilaili avoimissa paikoissa, missä tuuli nosti joutsenen höyhenet pystyyn.

Lisää naurulokkeja saapui lintualtaaseen. Ne alkoivat viettää yhä enemmän aika altaalla – välillä syömässä, välillä tähtäilemässä. Lokkien hälytysjärjestelmä testattiin, ja testit osoittivat, että se on toimiva. Punasotkat liikkuivat aktiivisesti altaissa. Ryhmän koostumuksessa on sama sukupuolen epätasapainoa kuin edellisvuosina. Eli koiraita on selvästi enemmän kuin naaraita, jopa kolminkertaisesti.  Lintujen talviruokinnan päätyttyä sinitiainen etsi ruokaa muualta. Näin yhden yksilön syömässä pajunkukkia. Siitepölyä on ravinteikas ruokaa ja hyvä proteiininlähde, ennen kuin hyönteiset ovat liikkeellä. Myös nokikanoille kelpasi kasvisruokaa. Ne söivät puoleksi mädäntyneitä kasvinosia, mutta myös tuoreita vehkanvarsia.

Mehmet Cadiroglou:

Merikotka vierailee joskus altaan yllä. Yksi naurulokki kiihtyi aika lailla ja osoitti mieltään merikotkalle. 11. huhtikuuta kolme piekanaa kaarteli kauniisti naurulokkien ilmatilassa, mutta naurulokit eivät reagoineet niihin. Naurulokkeja on nyt paljon vähemmän kuin viime vuonna.

Helmut Diekmann:

Nokkosperhosella voi olla tulossa hyvä vuosi. Niitä on alkanut näkyä suhteellisen paljon. Nokkosperhosella esiintyy jostain syystä voimakasta kannanvaihtelua; joinakin vuosina laji on lähes kadoksissa. Nokkosperhonen on ns. aikuistalvehtija, eli nämä perhoset, joita nyt keväällä näkee, ovat lentäneet jo viime vuoden loppukesällä. Ne ovat viettäneet talven jossain suojaisessa paikassa, ja lämmin kevätaurinko on herättänyt ne horroksesta. Koivutyttöperhonen sen sijaan on vasta nyt, viime viikkojen aikana, kuoriutuneet koteloistaan.

Viikkoraportin toimitti Helmut Diekmann