Metsäkauris – Kuva Paul Stevens.
Altailla ilahduttaa punasotkakoiraiden määrä, noin 20, sillä laji on äärimmäisen uhanalainen. Suomessa pesiviä on enää 1000-1500, vähennystä on hurjat 90 %, syynä mm. liikarehevöityminen ja ravintotilanne (samasta ravinnosta kilpailevat monin paikoin yleistyneet särkikalat). Lajin erikoispiirre on, että punasotkapopulaatiossa on tyypillisesti kolme kertaa enemmän koiraita kuin naaraita. Mikä on aiheuttanut tällaisen evoluution? Varmaa vastausta ei ole. Jossain tutkimuksissa on havaittu naaraiden eliniän olevan lyhyempi, kuolleisuuden suurempi. Mutta miksi juuri punasotkilla, miksei muilla sorsalinnuilla ole sama tilanne?
Kevään myötä metsäkauriit ovat tulleet varsin näkyviksi, nyt itäreunan ruovikkoniityllä voi nähdä kerralla puolenkymmentäkin kaurista, parhaiten iltasella.
Kuvaajat kertovat huomioistaan:
Jukka Ranta:
Lämmin ja aurinkoinen viikko, joka huipentui yli 20 asteen lämpöihin perjantaina ja lauantaina. Lähdin perjantaina toivorikkana makron kanssa kuvamaan ja toivoin, että olisi jo joitain hyönteisiä. Ei ollut – eikä edes kimalaisia pesäkoloja etsimässä. Meillä pihalla pörrää paljon kimalaisia. Niinpä jouduin keskittymään kasvikuvaukseen ottaen huomioon varustukseni. Voikukat ovat aloittaneet kukinnan ja leskenlehden vastaavasti hävinneet. Puissa on paljon silmuja, kuten myös iharuusussa, jossa ei kuitenkaan vielä ole nuppuja.
Mehmet Cadiroglu:
Myrskyn aiheuttama hiljaisuus on ohi ja naurulokit ovat taas äänessä. Siellä täällä näkee niiden parittelevan ja kuljettavan pesämateriaalia. Tänä keväänä olen havainnut rantakäärmeitä enemmän kuin koskaan aiemmin. Emme olleet nähneet kyhmyjoutsenparia useisiin päiviin ja luulimme, että ne ovat hylänneet lintualtaan. Oli mukava nähdä joutsenet taas altaalla 2.5. lauantaina.
Paul Stevens:
Tuulen suunta vaihtui pohjoisesta länneksi tai eteläksi, ja naurulokit palasivat altaille. Pesien rakentaminen alkoi, ja loppuviikolla se oli täydessä vauhdissa. Kalalokit lentelivät altaiden yläpuolella. Sepelkyyhky myös keräsi pesänrakennusaineksia. Pikkuvarpunen ensin ajoi sinitiaisen tieltä, sitten alkoi syödä vähän vihreää. Isokoskelopari lepäsi purossa, muuten tavalliset vesilinnut viettivät hiljaista ja rauhallista vappua.
Tämän viikkoraportin koosti Esa Mälkönen. Seuraava julkaistaan ma 11.5.2026
- Punasotkakoiras – Kuva Esa Mälkönen
- Punasotkanaaraalla on 9 kosijaa – Esa Mälkönen
- Telkkänaaraalla on 4 kosijaa – Kuva Esa Mälkönen
- Mustakurkku-uikku – kuva Mehmet Cadiroglu
- Mustakurkku-uikkujen soidinmenoa – Kuva Esa Mälkönen
- Telkkä laskeutuu – kuva Mehmet Cadiroglu
- Telkkänaaras peseytyy – Kuva Esa Mälkönen
- Lapasorsapari – Kuva Esa Mälkönen
- Muiden sorsien tapaan lapasorsien parittelu tapahtuu vedessä – Esa Mälkönen
- Tukkasotkakoiras – Kuva Esa Mälkönen
- Kilpakosijan karkotusyritys (harmaasorsat) – kuva Mehmet Cadiroglu
- Liejukana – kuva Mehmet Cadiroglu
- Nokikanojen_kisailua – Kuva Esa Mälkönen
- Pesätarvikekuljetus – kuva Mehmet Cadiroglu
- Naurulokki – Paul Stevens
- Kalalokki – Kuva Paul Stevens
- Naurulokki ja pesäaines – Kuva Paul Stevens
- Kyhmyjoutsenpari – kuva Mehmet Cadiroglu
- Isokoskelokoiras – Kuva Paul Stevens
- Isokoskelonaaras – Kuva Paul Stevens
- Pikkuvarpunen – Kuva Paul Stevens
- Sepelkyyhky – Kuva Paul Stevens
- Rusakko – kuva Mehmet Cadiroglu
- Rantakäärme – kuva Mehmet Cadiroglu
- Sitruunaperhonen – Kuva Esa Mälkönen
- Voikukka – Kuva Jukka Ranta
- Pensaskanukan nuuppu – Kuva Jukka Ranta
- Lepän lehden alku – Kuva Jukka Ranta
- Koivun lehden alku – Kuva Jukka Ranta
- Iharuusun silmu – Kuva Jukka Ranta






































