Myrskypäivä – Kuva Paul Stevens.

Vaikka sään yleisilme on ollut harmaa, tutut talvehtivat linnut ilahduttavat ruokintapaikalla. Myös kesälintu punarinta pärjää siellä hyvin. Alla neljän Suomenojan kuvaajan kommentteja säästä ja luonnosta.

Jukka Ranta: ”Seurantajakson tunnuskuva: harmaata, tihkua ja lumetonta. Todella pimeän oloista. Eikä ihme, esimerkiksi Helsingissä oli vain 29 tuntia aurinkoa joulukuun aikana. Erikoinen säähän liittyvä seikka oli Ilmatieteenlaitoksen tekemä termisen talven peruminen. Ruttojuurista ennustajan piti käydä tarkistamassa pitääkö ilmoitus paikkansa. Ja pitihän se. Etelänruttojuuria on jo todella paljon esillä eli ne kertovat termisen kevään alkaneen 🙂 Ovat tulleet esiin varmaan jo joulun tienoilla, mutta en ole käynyt katselemassa niitä, koska ovat suljetulla alueella.
Etelän ruttojuuret ovat siis rakennustyömaan aitojen takana. Vaatii hivenen temppuilua, että niitä voi kuvata ja kuvakulma tulee hivenen erikoiseksi. Voi olla, että on viimeinen kevät, kun on mahdollista niitä kuvata. Odotetaan, mitä reittien rakentaminen tuo mukanaan.
Yöpakkaset saivat aikaa sen, että allas oli jäässä vuoden vaihtuessa. Sateet puolestaan saivat puron tulvimaan. Tulvaniityllä oli todella runsaasti vettä aina kasvimaille saakka. Meriveden korkeus oli alle +50cm eli se ei riitä yksin selittämään veden määrää. Ilmeisesti Tiistinpuro ja toinen Matinkylästä tuleva puro ovat lisänneet tulvavaikutusta. Nämä kaksihan ”jäävät” tulvaniitylle. Purossa oli runsaasti sinisorsia. Niiden joukossa kerrottiin olleen tavin. En kuitenkaan havainnut.”

Paul Stevens: ”Luin syksyllä, että peräti viisi eri pitkäaikaista säämallia ennusti leutoa talvea Suomeen. Yksi syy tähän on Pohjois-Atlantin oskillaatio (North Atlantic Oscillation – NOAC), joka on positiivinen tällä hetkellä (Wikipedia: Positiivinen NAO kertoo sateisista, tuulisista ja lauhoista talvista, voimakkaana vallitsevasta länsivirtauksesta ilmakehässä). Se tuo lämmintä ilmaa Pohjois-Eurooppaan . Toinen syy meille tuleviin matalapaineisiin on korkeapaine, joka näyttää pysyvän paikallaan Keski-Euroopan päällä.
Sunnuntai 5 tammikuuta oli vaihteeksi kylmä talvinen päivä ja tulvaniitty sai ohuen ja osittaisen jääpeitteen. Sään ennustetaan lämpiävän ja todennäköisesti pysyvän lämpimänä koko tammikuun.
Joulukuun aikana oli Suomenojalla vain muutama kaunis auringonlasku. Uusi vuosi alkoi kuitenkin hienosti, kun ensimmäisenä päivänä oli todella kaunis jälkiruska noin 40 minuuttia auringonlaskun jälkeen auringon viimeisten säteiden maalatessa pilvet. Näin ensimmäisenä päivänä myös yksinäisen metsäkauriin Tiistilän metsän reunalla. Olikin mennyt pitkä aika, kun viimeksi näin metsäkauriita.
Ruokinta-alueella oravat käyvät ahkerasti kiinni meidän tarjoamaan ruokaan. Harakat ovat oppineet syömään talipalloja itse ruokintalaitteestakin. Punatulkut käyvät myös syömässä ja näin viime viikolla ainakin neljä yksilöä samaan aikaan, kaksi koirasta ja kaksi naarasta. Menneen vuoden viimeisenä päivinä seurasin, kuinka vihervarpusparvi kävi peseytymässä ojassa.”

Mehmet Cadiroglu: ”Suomenojan talviruokintapaikalla näkee tavallisia lajeja. Olen nähnyt myös hippiäisen, mutta en saanut siitä kuvaa. Muuttolintu punarinta talvehtii ruokinnan turvin. Talvehtimalla lintu pyrkii saamaan parhaat pesäpaikat ennen kuin lajitoverit tulevat keväällä takaisin etelästä. Lumikko lienee syönyt miltei kaikki metsämyyrät, jotka liikkuivat ruokinnan läheisyydessä, sillä niitä ei enää näy. Lumikko on kuitenkin näyttäytynyt välillä. Peloton kuusitiainen lentää joskus niin läheltä, että melkein koskettaa olkapäätä.”

Tommi Heinonen: ”Uutisissa puhuttiin, että kasvien vuosirytmi on mennyt sekaisin Etelä-Suomessa. Monilla kasveilla on jo isot silmut ja maasta nousee vihreää uutta kasvustoa. Hyönteisilläkin on rytmi sekaisin, ruostesiiven toukka ylitti kävelytietä, minneköhän oli matkalla.”

Tämän havaintoraportin koosti Esa Mälkönen. Seuraava julkaistaan 3.2.2020.