[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]
Tommi aloitti uuden tavan seurata vuoden kiertoa: otetaan kuva säännölliseti ja tarkalleen samasta paikasta määrävälein. Sarja alkoi 1.12 ja sarjan ensimmäinen kuva on tämän artikkelin otsikkokuvana.
Viikon yleiskuva ei poikennut aiemmista paitsi, että keskiviikkona ja torstaina näyttäytyi aurinko osaksi päivää. Edelleen sumu ja tihku olivat edelleen pääosissa suuressa kuvassa. Yöpakkaset saivat sen aikaan, että altalle tuli jääriitettä. Sitä oli jopa puronsuussa, jonne oli paljon kerääntynyt sinisorsia, isokoskeloita, kanadanhanhia ja telkkiä. Altaan jääriite todennäköisesti aiheutti lintujen siirtymisen puronsuuhun.
Legendaarinen tomaattipelto on lanattu tasaiseksi. Mielenkiintoista on seurata, mitä tapahtuu ensi kesänä. Tomaattii on ollut uskomattoman sitkeä. Toinen erikoisuus on, että vieressä oleva pujoniitty (gallerian kuvassa selän takana) on pystyssä ja koskemattomana. No, onhan tomaatti karkulainen, mutta pujo vain allergiaa aiheuttava haitake. Täyttömäen rinteeseen on myös ilmaantunut lepopaikka.
[/fusion_builder_column][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]