Kuvat: Jukka Ranta, Kooste: Tuomas Heinonen

Kuvat: Jukka Ranta, Kooste: Tuomas Heinonen

 

Paljon on ollut tiedotusvälineissä juttua erikoisesta talvesta. Helsingin alueella ei ollut kuin yksi kunnon pyry, joka sattui helmikuun ensimmäisen päivän vastaiselle yölle. Tuo lauantai oli ainoa päivä, jolloin oli tarve tehdä kunnolla lumitöitä. Ironista tuossä pyryssä on se, että siitä ei talvi alkanut vaan siihen se loppui. Sen jälkeen on ollut huomattavasti normaalia lämpimämpää – ajoittain jopa useita lämpöasteita. Ilmatieteen laitoksen mukaan kulunut helmikuu on yksi tilastoidun ajan lämpöisimpiä. Vuoden 1990 ykköspaikka ei ole uhattuna, mutta tämä vuosi kilpailee kakkospaikasta vuoden 2008 kanssa. Myös lunta on helmikuun lopussa poikkeuksellisen vähän: monin paikoin Etelä-Suomessa ei yhtään. Kiinnotuneille löytyy enemmän analyysiä Ilmatieteen laitoksen ja Ylen:n sivuilta ja myös tilastotietoa on saatavilla.

Otsikkokuva näyttää helmikuun lopun lumitilanteen eteläisen lintutornin vieressä olevan penkin kohdalla vuosina 2011-2014. Kuvakoostetta katsellessa pitää muistaa, kuten YLE:n Matti Huutonen huomautti, että kolme edellistä talvea ovat olleet poikkeuksellisen lumisia pääkaupunkiseudulla. Vertailu on kuitenkin kiinnostava ja kertoo tästä vuodesta aika paljon.

Yksi kevään varmoja merkkejä on ollut etelänruttojuuren pulpahtaminen esiin. Tänä vuonna se tapahtui kuluneella viikolla eli aikaisemmin kuin koskaan Suomenojan Luonnon tehdessä havaintoja. Toinen kuvakooste kertoo ajankohdan, jolloin etelänruttojuuri on tullut esiin (kuvauspäivä kertoo esiintulon viikon). Tätäkin katsellessa on syytä muistaa edellisten talvien lumisuus ja näistä näkyy erityisesti viime vuoden pitkä talvi ja myöhäinen kevät.

Etelänruttojuuri - Kuvat: Jukka Ranta, Kooste: Tuomas Heinonen

Etelänruttojuuri – Kuvat: Jukka Ranta, Kooste: Tuomas Heinonen

 

Entä linnut, mahtavatko tulla myös normaalia aiemmin? Finnoonpuro on sula kuten kolmas helmikuun lopun vertailu osoittaa.

Finnoopuro - Kuvat: Jukka Ranta, Kooste: Tuomas Heinonen

Finnoopuro – Kuvat: Jukka Ranta, Kooste: Tuomas Heinonen

 

Talven erikoisuuksiin kuului pitkähkö, käytännössä lumeton pakkasjakso. Meri, kuten lintuallaskin saivat kantavan teräsjään. Oli retkiluistelijoiden toiveaikaa. Pakkasjakson alkaessa tulvaniityllä oli paljon vettä ja sekin sai teräsjääkaton, joka ulottuu vielä nytkin pitkälle Tiistilän metsään. Näin ollen voi kestää jonkun aikaa ennen kuin allas on sula ja se vaatii myös lämpimiä öitä. Eli lintuja saataneen vielä odottaa jonkin aikaa. Tosin kyhmyjoutsenet ja telkät odottelevat jo Finnoonpuron suulla.