"Äiti kato marsu" - ei vaan peltomyyrä - Kuva: Esa Mälkönen

“Äiti kato marsu” – ei vaan peltomyyrä – Kuva: Esa Mälkönen

Paljon on ollut kuvia ja ja paljon olemme puhuneet metsämyyristä. Mutta nyt Esa Mälkönen onnistui bongaamaan ja kuvaamaan peltomyyrän. Esa kertoo eroista:

“ Eilen kaatuneen kuusen alla ruokaili peltomyyrä. Tämä yksilö on hieman metsämyyriä isompi ja pyöreämmän oloinen. Paras peltomyyrän tuntomerkki on korvat. Ne ovat kauttaaltaan karvojen peitossa ja peltomyyrä näyttää siksi muihin myyriin nähden usein korvattomalta. Myös peltomyyrän simät ovat pään kokoon nähden pienemmät kuin metsäsellaisella. Pääosin söi vihreää ruohoa kaatuneen kuusen alla.”

Nyt tuntuu siltä, että viikoilla on tietty toistuva sykli. Sunnuntaista-tiistaihin talvista ja pakkasta ja sitten selvästi nolla yläpuolelle ja loskaa. Näin oli kuluneella viikolla (ja tuntuu olevan ensi viikollakin). Kauniit pakkaspäivät muuttuivat tiistain jälkeen sumuisen harmaaksi ja vetisiksi. Altaalla oli jään päällä vesikerros, purossa oli paljon vettä ja tulvaniitystä tuli taas “Finnoonjärvi”. Kävelyytiet olivat jäisiä ja petollisen liukkaita. Ja sitten launataina alkoi lumisade ja sunnuntaina oli maisema kaunis ja valkoinen. Ja niin sykli alkoi uudestaan.

Mielenkiintoista on seurata, mitä laidunkarstaohdakkeelle tapahtuu talvella. Toistaiseksi vielä harmaanruskeita kuten syksyllä ja osa komeasti pystyssä. Osa on taipunut ja kohta maassa – lieneekö tämä se tapaa, jolla elämänkierto päättyy, siis maahan taipuminen.

Hippiäinen ilahdutti lintumaailmassa ilmaantumalla paikalle.