Pirisaaren lumo – Viikkoraportti 6/18

[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Pakkasta ja talvinen tunnelma. Nuottalahti oli houkutteleva lumijääpeitteineen. Niinpä kiersin (JR) Suomenojaa Nuottalahden rantoja pitki. En kuitenkaan uskaltanut jäälle, vaikka sielä näkyi latuja ja kalatajien avantomerkkejä. Metsäinen ja nyt myös luminen Pirisaari oli hienon näköinen. Myös venesatamassa oli talvinen tunnelma.

Ruokintapaikalla lajit ennallaan, selvästi runsaslukuisin on talitiainen, toiseksi yleisin sinitiainen. Useita mustarastaita, pari kuusitiaista, puukiipijä, käpytikka. Silloin tällöin voi kuulla myös punatulkkujen huutelua latvuksista, mutta kovin herkästi ne eivät laskeudu ruokinnalle tarkkailijoiden läsnä ollessa. Kauriiden ja rusakoiden jäljet kertovat niiden kulkevat ruokinta-alueella hämärä- ja yöaikaan. Ja onnekas saattaa jopa nähdä kauriin pensaikossa.

Mukana myös perinteinen helmikuun lumitilanteen penkkitarkistus. Toistaiseksi on lumisen talven puolella.

[/fusion_builder_column][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

[/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]