[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]
Otsikon mukaisesti: pienin askelin mennään kohti kesää. Välillä tuntui kolealta, vaikka Espoon Tapiola oli viikon alussa Suomen lämpöisin paikka. Luonto etenee suurinpiirtein viime vuoden tahdissa.
Poikasia on runsaasti. Telkillä, sinisorsilla ja nokikanoilla. Huomiota herättivät keltasenruskeat yksilöt sinsisorsapoikueissa. Erottuivat selkeästi joukosta. Nokikanat välillä kasvattivat poikasiaan kovalla kädellä: annettiin selvästi kuritusta. Kerttuset ja kertut lisääntyivät. Kirjosieppoja on jo runsaasti.
Tuomet alkoivat kukkimaan. Kevätähtimöt ilmaantuivat näkyvästi niityille ja polkujen varteen. Puna-ailakit aukesivat. Siis normaalia toukokuun lopun tunnelmaa.
Idänlehtikuoriainen on laajentanut valtauksiaan. Viime viikolla oli 2-3 leppää vallattu. Viikon kuluessa parikymmnetä nuorta leppää on saanut valtaajat. Näyttää erityisesti iskevän nuoriin, parimetrisiin puihin. Lehdet näyttävät reikäisiltä ja osin kalutuilta lehtisuoninn saakka. Toukat hoitavat kuulemma myöhemmin sen, mitä jäljelle on jäänyt.
Tommi ja Jukka toimivat oppaina Allergiayhdistykselle järjestetyllä kasvikuvausretkellä.
[/fusion_builder_column][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]