Hylyn sijainti – Kuva: Tommi Heinonen
Kun Suomenojan veneiden talvitelakointikenttää on täytetty itään päin, on kivimassa työntänyt edellään pohjamutaa ja nostanut sitä valliksi kivimassan eteen. Tämän pohjamudan suojissa on viettänyt kuolinpäiviään puinen veneen tai laivan hylky. Täytön edetessä hylky on noussut kuivalle maalle.
Kuva: Tommi Heinonen
Kuva: Tommi Heinonen
Paikalla havaittiin 1994 laitalautoja, mahdollinen köli ja kaaren osia sekä puisen tynnyrin osia. Syksyllä 2012 oli havaittavissa muutoksia kohteessa. Hylky oli jäänyt rantakaislikkoon lähes kuivalle maalle. Puuainesta on hävinnyt ja pintakaivauksissa löytyi roiskeläpän ja uistimen lisäksi vanha nuotion pohja. Vuonna 1994 esillä olleita osia on jäänyt täyttömaan alle ja vain hylyn toinen pää (perä) on näkyvissä. Näkyvissä on sisäköli, alimpia pohjalautoja ja mahdollinen perän polvi. Puuaines vaikuttaa havupuulta.
Kuva: Tommi Heinonen
Kuva: Tommi Heinonen
Puurakenteesta otettiin dendrokronologisia näytteitä kesällä 2014 arkeologisen vedenalaisinventoinnin yhteydessä. Rakenteessa käytetyt puut on kaadettu 1600-1700-luvun vaihteessa.
Kuva: Tommi Heinonen
Kuva: Tommi Heinonen
Nyt vuonna 2015 Museoviraston valvonnassa on Subreering ammattisukellustyöt Oy kaivanut hylyn tai mitä siitä on vielä jäljellä esille ja valokuvannut, mitannut ja laserkeilannut sen. Laserkeilaus on mittaustapa, jolla kohteesta saadaan lasersäteiden avulla mittatarkkaa kolmiulotteista tietoa kohteeseen koskematta. Lopputuloksena on millitarkat mitat eri osista ja 3D valokuvat.
Työt hylyllä ovat vielä kesken, joten ei mennä häiritsemään tärkeää työtä.
Teksti ja kuvat: Tommi Heinonen
-
- Kuva: Tommi Heinonen
-
- Kuva: Tommi Heinonen
-
- Kuva: Tommi Heinonen
