[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]
Täyttömäestä on jäljellä enää noin 25%-30%. Jäljellä oleva osa on pääosin metron hissikuilun työmaan ympärillä. Jos mäyräperhe oli vielä paikalla viettämässä talviuntaan , niin viimeistään kuluneelle viikolla se kohtasi tiensä pään.
Näin on hävinnyt myös viitakerttusen pesäpensaita, isolepinkäisen (lapinharakka) pesäpaikkoja ja moni harvinaisempi kasvi hävisi täyttömäen myötä. Näitä ovat mm. tuulenlento, valkomesikkä, sinimailanen, neidonkieli, ukontulikukka, neidonkieli, palavarakkaus, iharuusu .. Perhosista ja sudenkorennoista rikkaat niityt ovat poissa.
Mielenkiintoinen oma asiansa on kaavatilanne. Alue kuuluu Finnoonkeskuksen kaavaan ja Finnoon osayleiskaavaan. Nämä eivät ole lainvoimaisia vaan niistä valitettu. Ilmeisesti valmistelevia töitä voi aloittaa ennen kuin kaava on lainvoimainen – sinällään hivenen erikoista.
Ja Espoossa ei lähiluonnolla ole merkitystä.
[/fusion_builder_column][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]