Punasyyskorentoja kuten elokorentojakin on runsaasti - Kuva: Jukka Ranta

Punasyyskorentoja kuten elokorentojakin on runsaasti – Kuva: Jukka Ranta

Koko kesän on joutunut kysymään: missä ovat perhoset ja sudenkorennot. Tytönkorennot ilmaantuivat vasta heinäkuussa. Mutta lopulta lämpimän ilman virtaus muutti tilannetta. Kuluneella viikolla ilmaantuivat syyskorennot, erityisesti punasyys- ja elokorennot suurin joukoin. Jos täyttömaa-alueen heinäisilla osilla olis vetänyt maanpinnassa muutaman metrin haavilla, olisi saaliina ollut toistakymmentä syyskorentoa. Syyskorentoja säestivät suhteellisen runsaina lentelevät ukonkorennot.

Lämmin putki etelästä ei ollutkaan muutaman päivän “häiriö” ja tilapäinen poikkeama pitkään vallinneesta säätilasta, vaan siitä tuli pidempi olotila. Saatiin lopulta kesä ylipitkän kevään jälkeen. Tämä on näkynyt vaeltavien perhosten ilmaantumisena, esimerkiksi amiraaleja oli viikon lopulla jo runsaasti. Neitoperhosia ja pikkukultasiipiä näkyi koko viikon. Mielenkiintoinen kysymys on, ovatko neitoperhoset vaeltajia vaiko toisen sukupolven edustajia. Pikkukultasiivet kuitenkin ovat toisen sukupolven edustajia, joten ensimmäinen sukupolvi ja toukat kestivät koleuden.

Sopivasti perhosten ilmaantumisen kanssa pietaryrtit ovat nyt komeimillaan. Ei vain perhoset, vaan myös mehiläiset ja kimalaiset ahkeroivat pietaryrteissä.