[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]
Viikolla 16 saimme vihdoin nauttia lämpimästä säästä. Torstaina (19.4.) lämpötila nousi peräti 16 asteeseen. Lintualtaalla jää suli hyvin nopeasti – muutamassa päivässä.
Lämpimien päivien ansiosta lintujen kevätmuutto oli vilkasta. Naurulokkien äänekäs kirkunta oli täyttänyt Suomenojan ilmatilan jo parin viikon aikana. Viikolla 16 monet muut avainlajit tekivät niille seuraa. Jäiden sulettua altaalle saapuivat lapa- ja harmaasorsat sekä punasotkat. Ensimmäinen mustakurkku-uikku ilmestyi altaalla torstaina, ja perjantaina laskettiin itäisellä altaalla jo neljä yksilöä. Määrällisesti lintuja on altaalla kuitenkin vasta vähän, mutta täytyy ottaa myös huomioon, että jäät lähtivät altaasta vasta puolessa välissä viikkoa.
Alkuviikosta nähtiin altaalla sekä laulu- että kyhmyjoutsenia pareittain, ja laulujoutsenet aloittivat pesän rakentamisen altaan pohjoispuolelle. Jännityksellä saatiin seurata, syntyikö joutsenten välille taas yhtä kiivaita taisteluja altaan herruudesta kuin viime keväänä.
Timo Leppäharju kertoi: ”Tiistaina laulujoutsenet ajoivat ensiksi kyhmyjoutsen naaraan ruovikkoon ja heti perään hätyyttivät koiraan etelätornin rantaan jäälle. Hetken päästä myös naaras siirtyi samaan paikkaan. Laulujoutsenet lähestyivät tätä paria, mutta jäivät muutaman metrin päähän niistä. Ehkä ne eivät uskaltaneet käydä kyhmyjoutsenien kimppuun, koska rannalla oli paljon kuvaajia. Tilanne jatkui 30 minuuttia, kunnes laulujoutsenet kyllästyivät ja lensivät pois. Harvinainen tilanne: kaksi paria niinkin lähekkäin toisiaan ilman suurempaa kähinää.”
Soidinmenojen ja parittelujen lomassa myös mustakurkku-uikut ja nokikanat kävivät aina välillä tavanomaisia reviiritaistelujaan.
Torstain alkuillalla kurkiparvi kaarsi jonkin aikaa Suomenojan yllä ja jatkoi sitten matkaa kohti pohjoista. Perjantaina bongatiin kanahaukka ruokailemassa. Valkoisista höyhenistä päätellen petolintu oli napannut lokin.
Kasvien maailmassa kevät etenee vauhdilla: Etelänruttojuuret kukkivat jo täysillä, valkovuokot avasivat kukkansa, kukkivia leskenlehtiä on runsaasti ja myös terttuselja on jo kevättunnelmissa.
Lämmin ilma herätti myös hyönteisiä talvihorroksesta. Torstaina sitruunaperhonen lensi vauhdikkaasti pitkin metsänreunaa, ja perjantaina, kun ilma oli jo taas hieman viilentynyt, nokkosperhonen tankkasi auringon lämpöä altaan rantatörmällä. Leskenlehtien ja pajujen kukinnoilla pyöri runsaasti hammasmaamehiläisiä. Maamehiläiset eivät muodosta yhdyskuntia, vaan jokainen yksilö kaivaa oman pesäkolonsa maahan. Silti nämä mehiläiset kerääntyvät pesimään hyvin lähekkäin saaden suojaa toisiltaan. Suomenojan altaan ympäristössä on monia paikkoja, mistä voi löytää maamehiläisten pesäkoloja. Maamehiläiset ovat tärkeitä pölyttäjiä, ja ne ruokkivat toukkiaan siitepölyllä.
Viikkoraportin toimitti Helmut Diekmann
[/fusion_builder_column][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]
[/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]