[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]
Torstaina lintualtaalle tullessani oli siellä Munkkiniemen seurakunnan luontoretkeläisiä kyyristyneenä linnunpoikasen ympärille. Poikanen osoittautui talitiaisen jälkeläiseksi. Näytti jo siltä, että emme voisi pelastaa tätä söpöläistä, kun päätimme yrittää palauttaa se lähimpään pönttöön. Mietimme, että jos pönttö ei ole oikea, niin lintuemon vietit kyllä saavat sen ruokkimaan myös tämän. Onni ja Elmo kiipesivät koivuun ja saivat nipin napin poikasen sinne. Operaation jälkeen taputimme onnistuneelle pelastukselle ja lapset olivat silmin nähden onnellisia. Kiitos myös ohjaaja Raunalle ja toiselle , jonka nimeä en tiedä.
Linunpoikaset voivat joskus lähtevät pesästä esim. kuumuuden tai ahtauden vuoksi ennenkuin siipisulat ovat kunnolla kehittyneet eivätkä osaa vielä paljoa lentää.
Poikastuotanto kasvaa, altaalla on niitä paljon. Mustakurkku-uikuilla muutama pesua lounaisen koivikon katveessa ja myös keskellä allasta. Koivikon ruovikossa mustakurkku-uikku ja liejukana ottivat yhteen melko näyttävästi, molemmilla oli poikasia lähellä , liejukanalla ainakin neljä. Itäpolun vieressä yksi vielä hautova nokikananaaras.
Punasotkapesueen kuvasi Tuomas . Sunnuntai-iltapäivällä, kun kiersin fillarilla altaan näin (TL) myös ensimmäisen mustakurkku-uikkupoikasen, kamera oli kotona joten kuvia tulee ensi viikon raporttiin.
Itätornin niityllä kottaraisella oli lentopoikue. Poikaskottaraiset tunnistaa hyöhenpuvun väristä, ne ovat koko kesän harmaanruskeita, kun taas aikuiset mustia, pienin valkoisin pilkuin. Vähän samannäköisestä mustarastaasta kottaraisen erottaa kaukaakin liikkumistavan erosta. Kottarainen kävelee vuoroaskelin kun taas rastas hyppii parijaloin.
Lokit puolustavat poikasiaan, jotka jo uiskentelevat pesän ulkopuolella, variksilta ja ihmisiltä, etelätornilla voi joutua äkkihyökkäyksen kohteeksi ja pelästyä vaikka ne eivät syöksyään ihan loppuun vie. Kolme haahkanaarasta viivähti hetken puronsuussa perjantaina. Piisamikin vilahti koivikon rannassa.
Flora-puolella tämän kesän erikoisuus näkyy myös siinä, että tyypilliset juhannuksen tienoilla kukkivat kukat ovat aloittaneet kukinnan. Näitä ovat mm. harakankello, niittynätkelmä, apila ja virnat. Toisaalta oravanmarjaa kukkii metsiköissä täysillä eli likimain oikea-aikaisesti. Kielot ovat sen sijaan jo kellastuneita. Parkkipaikan lähellä oleva korallikanukka kukkii myös ja osa kukista on jo kuihtuneita.
Sunnuntaina aamusta tuntemattomasta syystä venesataman edustan valaisinpylväisen kaapeli oli katkennut ja kipinöi paukkuen maassa sytyttäen maastoa palamaan. Paikalle hälytetty pelastuslaitos yhteistyössä sähköyhtiön kanssa teki kaapelin virrattomaksi ja sammutti maaston.
Viikkoraportin toimitti Timo Leppäharju
[/fusion_builder_column][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]