[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]
Finnoon osayleiskaavainfo oli eilen torstainan Espoon Valtuustotalolla. Veneilijät olivat aktiivisia ja jakoivat ”Säilytä veneilevä Espoo”-paitoja Valtuustotalon ulko-oven edessä. Salissa näkyikin melkein yksinomaan punaisia paitoja.
Ei liene yllätys, että keskustelujen polttopisteessä oli suunnitelmissa oleva merentäyttö ja keinosaari. Voisi sanoa tiivistetysti, että veneilevä Espoo ja luontoarvot vastaan virkamiesten ja päättäjien utopia. Keinosaarelle on tulossa kerrostaloja ja havainnekuvassa oli jopa yksi tornitalokin. Kun suunnitelmia ihmeteltiin ja kritisointiin, kaavapäällikkö totesi, että kaikkien on luovuttava jostain, jotta 14000 uutta asukasta saadaan sijoitettua. Selitysten perusteella selvää ministeriainesta. Mielenkiintoinen yksityiskohta: hevoset ovat saamassa rannalta lisätilaa, mutta veneilijöitä ollaan siirtämässä pois.
Finnoo-projektin taholta esitettiin, että täytössä liikkuu 600000 rekkaa. Maa-aines tulee pääosin Blominmäen luolaston ja putkistojen sekä Länsimetron jatkeen luohinnoista. Kun lasketaan täytön vievän neljän vuoden ajan, 300 päivää vuodessa ja 18 tuntiä päivässä, rekkoja kulkee noin 30 tunnissa. Luit oikein – joka toinen minuutti. Ruoppaus vienee neljä vuotta ja täyttö ainakin toiset neljä vuotta. Proomut, ruoppausvälineet ja muut työvälineet sotkevat Nuottalahden noin 10 vuodeksi. Alue on tärkeä lintujen kokoontumispaikka sekä kevät- että syysmuuton aikana. Lisäksi se on tärkeä poikasten ”ulkoiluttamisalue”. Lokkiluoto häviää saaren alle – tilalle tulee uusi keinotekoinen luoto. Yhtäkaikki: kaikki tämä on erittäin merkittävä uhka lintualtaalle ja sen linnuston säilymiselle ja romuttaa altaan alueen mainion hoito- ja kunnostussuunnitelman hyvät tavoitteet.
Onko tässä mitää järkeä. Ei ole, se on utopiaa. Espoo riskeeraa paljon: luontoarvot, veneilyn ja oman imagonsa. Mahdollinen vuosia kestävä valitusrumba ja oikeuskäsittelyineen ei todellakaan rakenna positiivista imagoa. Paitsi, jos Espoo haluaa leimautua teknokraattiseksi, yltiöpäisten utopioiden ajajaksi.
Kun osanottajien keskuudesta kysyttiin, mitä tapahtuu työryhmien post-it lapuille, vastaus oli, että ne otetaan huomioon. Aiemman kokemuksen ja kaupungin asenteen perusteella, voisi sanoa, että hukkuvat utopioiden suohon.
– JR
[/fusion_builder_column][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]