[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]
Keskiviikkona (3.2) oli Valon päivä. Se on yksi niistä päivistä, jolloin Finnevikinsillalla on erikoisvalot. Valo oli keltainen, mutta vähän ruskahtava. Muistutti maavärejä, eli oli lähellä okraa – keltaokraa. Sillan alla ja pilareissa valo oli kirkkaampi kuin aiemmin. Johtuneeko valonväristä vai oliko oikeasti kirkkaampi.
Suomenojan Luonto luonnollisesti dokumentoi valot.
[/fusion_builder_column][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]