[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]
Harmaa, sumuinen, tihkuinen lokakuun ilta ja parkkipaikalla ruuhkaa kuin parhaaseen lintuaikaan keväällä. Ei altaille ollut eksynyt harvinaisuuksia, vaan Suomenojan Luonnon jäsenet kokoountuivat tekemään loppuasennuksen viidelle uudelle lintukodille. Aloitimme siis Uuden Finnoon rakentamisen ennen Espoon kaupunkia. Teimme sen tyylillä: ei kaatunut metsää eikä tarvittu siltoja eikä uusia katuja. Sää suosi talkoita samalla tavalla kuin keväällä perhosbaarin rakentamisessa. Tästä seuraakin vinkki niille, jotka toivovat virkistävää sadetta: pyytäkää Suomenojan Luonto järjestämään talkoot.
Tommi oli ohjaajana kerhossa, kun siellä nikkaroitiin viisi pönttöä: neljä perinteistä ja yhden designmallin. Asemakaavasuunnittelun jälkeen alkoi yksiöiden sijoittelu kaavan osoittamille paikoille. Tärkeää oli taata sisäänlennolle riittävästi likumistilaa ja tarkistaa, että kattokorkeus oli kaavamääräysten mukainen.
Nyt sitten viisi uutta kotia odottaa keväisiä muuttajia: neljä saanee tiaisparikunnan ja yksi kirjosieppopariskunnan asukkaaksi.
– Jukka
[/fusion_builder_column][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]