Parin viikon aikana on tapahtunut kaikenlaista, Etelä-Suomi on saanut lumipeitteen, joka on paikoin paksu ja lisää on tulossa. Kuunpimennys näkyi hienosti ja mm Paul on ikuistanut sen kauniisti lintualtaan luota. Välillä kovakin pakkanen näkyy voimalaitosten piipuista. Viikkoraportissa on koottuna kuuvaajien kuvien lisäksi myös kommentit.
Metsäkauris ja valkohäntäpeura tai valkohäntäkauris kuten sitä nykyään kutsutaan tarvitsevat myös ruokaa. Mikko Joensivu on hoitanut ansiokkaasti ruokintaa jo monta vuotta. Hän pilkkoaa omenat, porkkanat ja muut vastaavat pieniin paloihin, koska hän on huomannut että isommat palat jäävät syömättä. Ruokintaan kuuluu myös vihanneksia eli kyllä ravitsevaa on näiden sorkkaeläinten ruoka.
Paul kertoo kuunpimennyksestä omalla murteisella tavallaan:
Maanantaina 21.1 aamulla oli täydellinen kuunpimennystä. En oli ollut varma näkyisi sitä täällä, kun kuu olisi vaan 8 astetta horisontin yläpuolella, kun olisi pimennyksen pimein vaihe. Nukuin hyvin, mutta noin 6:15 vaimoa heratta minua syvästä unesta ja sanoi ”se näkyy, kuu näkyy täältä!” Pukeuduin lämpimät vaateet päällä nopeasti ja otin kamerareppu ja jalusta mukaan. Kyllä kuu näkyi selvästi, kun aamu yö oli kirkas taivas. Se joka oli hieno, oli että, kuu näkyi Suomenojan yllä. Otin ensimainen kuva 6:41, kun täysipimennys oli alkamassa. Seuraava kuva on lähikuva, joka otin 7 minuuttia myöhemmin 6:48. Sitten vaihdoin laajakulmaan zoomin ja otin maisema kuva kuunpimennystä klo 7:06 . Pitkä teleputki oli nyt kroppirungolla ja otin toinen lähikuvaa . Kuu liikkui ja aina liikkuu taivaassa nopeasti. Maanantaina huomasin kuinka nopeasti se liikkuu, kun olin pitkän paikalla seuraamassa kuunpimennystä. Huomasin aika nopeasti, että sen rata veisi sen Suomenojan sähköpylvään yli ja niin olin valmis ottamaan kuva sitä. Yksi kaveri nimesi kuva ” Barad-dûr” Sauronin torni Taru Sormesta Herrasta kirjasta. Se on aika hyvä nimi. Lopussa otin kuvasraja missä näkee miten kuu liikkuu taivaassa (KuunCollaasiExp2). Loppujen lopuksi olin 1 ½ tuntia seuraamassa kuunpimennystä -18 C, mutta kokemusta ei jättänyt minua kylmäksi vaan se oli hieno aamu ja hyvää tapaa aloittaa työviikon. Metsähiiri käy ruokinnassa usein. Todennäköisesti on ainakin yhden perhe ruokinta alueessa, ehkä enemmän. Metsähiiri on nopea ja ei viivy paikalla pitkään. Punarinta on tullut vakituinen asukas talvella ruokinta alueessa.
Jukka:
Talvinen sää jatkui seurantaviikkojen aikana. Lunta saatiin lisää ja koska on ollut tuuletonta maisema on nyt komea lumen pysyessä puiden oksilla. Pari päivänä oli kireätä pakkasta. Selkeinä pakkaspäivinä Nuottalahden auringonnousut olivat komeita. Sunnuntaina muodostui poikkeuksellisen komea ja värikäs vastarusko altaan ylle. Kirkas taivas tekee ihmeitä. Pumppukopin jääpuikot ulottuvat nyt maahan saakka. Koristeellisia on paljon. Variksilla on hyvä hälytysjärjestelmä. Loka-autojen ilmaantuessa tyhjentämmän sadevesikaivojen moskaa tyhjennyslaariin läheiset koivut täyttyvät variksista. Parhaimmillaan niitä voi olla satakunta. Käyvät tutkimassa tyhjennyksen antimia. Kun paikalla ei enää ole tyhjentäviä autoja, poistuvat myös varikset.
Bore:
Kun kävin viemässä rasvapötköjä ruokintalaatikkoon, parkkipaikalla noin 9.40 lensi ensi yksi haukka, oli vähän pieni, niin tunnustin sen varpushaukaksi kokonsa puolesta. Hetken perästä iso haukka ja selvästi kanahaukka ja todella iso, niin varmasti naaras. Tultiin siihen tulokseen erään toisen havainnoitsijan kanssa, että ensimmäinen haukka oli koiras kanahaukka, muisteltiin, että sen pyrstö on lyhyempi kuin varpushaukan, vähän ”töpö”. Hieno kokemus !! Ruokinnalla tiaisten lisäksi näkyi myös puukiipijä. Kamera ei ollut mukana.
Esa:
Ruokintapaikalla näkyy nyt vain vähän metsämyyriä, vaikka niitä on paljon. Yksittäinen metsähiiri kuitenkin. Syy näkymättömyyteen on 20-30 senttinen löyhä lumikerros, joka ilmapitoisena on hyvä lämmöneriste. Myyrien ei kannata tulla 15-20 asteen pakkasilmaan, sillä maan rajassa hangen alla on vain muutama pakkasaste, ja silloin energiankulutus ja ruuan tarve on pienempi. Kanalinnut ovat tyypillisiä pakkasilmalla kiepissä eli lumionkalon lämmössä nukkujia. Muutamat pikkulintulajitkin saattavat käyttäytyä kovalla pakkasella samoin. Esimerkiksi pienet urpiaiset, joita Suomenojallakin näkee, voivat olla kireällä pakkasella lumeen kaivautujia. Ne eivät kaivaudu pehmeään lumeen jalkojen vaan siipien avulla.
Tommi:
Monimuotoisia talvipäiviä. Luntasatoi ja maisema oli harmaa, seuraava päivä toi mukanaan kovan pakkasen ja auringonpaisteen. Maisema muuttui yhdessä yössä suklaarasiankansikuvaksi. Yhteinen tekijä kaikille päiville on lumen lisääntyminen jota on jo yli puolen säären. Kasvit nöyrtyvät pakkasen ja lumen edessä.
Tuomas:
Kauniit pakkassäät ja lunta talventörröttäjissä -> urpiaisparvi ruokailemassa. -17 ja Espoo tarvitsee sähköä. Altaan ylittänyt useat eläimet jälkineen. Altaan ympäri pääsee hiihtäen.
Viikkoraportin kokosi Timo Leppäharju