Toukokuun puolenvälin seurantakuva - Kuva: Tommi Heinonen

Toukokuun puolenvälin seurantakuva – Kuva: Tommi Heinonen

Seurantakuva kertoo yhden oleellisen asian: jo vihertää kunnolla ja näyttää aidosti keväältä. Koivuissakin on jo suurehkot lehdet. Vaahteran lehdet ovat avautumassa. Tuomen kukat ovat isoilla nupuilla.

Viikon erikoisuus oli idänlehtikuoriainen. Kiinnitin (JR) huomiota täyttöalueen länsireunalla olevaan kahteen parimetriseen leppään, jotka olivat täynnä pieniä mustia ja kiiltäviä (metallinhohtoisia) kovakuoriaisia, jotka näyttivät popsivan lepän lehdet reikäisiksi. Koppiksia oli satoja ellei tuhansia. Kyseessä on idänlehtikuoriainen (Agelastica alni), jonka pääravintona ovat lepänlehdet, paremman puutteessa joskus myös koivu. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan saattavat aiheuttaa paikallista tuhoa kaluamalla lepät paljaiksi. Artikkelissa myös sanotaan, että suurta metsätaloudellista merkitystä ei ötököillä ole.

Kuten nimi kertoo se on itäinen laji ja esiintyy yleisimmin Itä-Suomessa. Nähtäväksi jää kuinka laajasti leviävät ja montako puuta on kesän aikana kaluttu puhtaaksi. Sekä itse kuoriaiset että toukat syövät lepän lehtiä. Viikin koealueen seurantaraporteissa on mainittu, että lepät toipuvat hyvin idänlehtikuoriaisten jäljiltä.

Tallitien metsiköstä, skillaniityn viereltä löytyi omenapuu. Tämä vahvistaa olettamusta, että metsikkö on vanhaa puutarhaa tai viljealuetta. Myös kukkakasvit tukevat tätä käsitystä. Onpa Suomenoja monipuolinen:omenaa, tomaattia, erivärisiä viinimarjoja, karviaisia, vadelmia ja metsämarjoja.

Yölaulajat palasivat jo runsaammin. Metsiköt helisevät satakielen laulusta ja altaan reunat ruokokerttusen laulusta. Haarapääskyt pyydystelevät hyönteisiä altaan veden päältä – joukossa on myös räystäspääskysiä. Liro piipahti jokakeväiseen tapaan altaan reunoilla. Kun telkät jo hoivaavat poikasia, näyttävät lapasorsat ja osin harmaasorsatkin kisailevan täysillä.