Espoon kaupunki uutisoi:

(Linkin avaaman sivun oikeassa reunassa on suunniitelma ladattavissa pdf:nä)

Finnoon lintukosteikko saa hoito- ja käyttösuunnitelman

 

Espoon kaupunki tekee Finnovikenin lintukosteikolle hoito- ja käyttösuunnitelman, jonka tavoitteena on turvata alueen luontoarvot ja luoda edellytykset niiden säilymiselle keskellä muuten urbaania ympäristöä. Erityisesti halutaan varmistaa arvokkaan Finnoon altaan linnustollisten arvojen säilyminen. Luontoarvojen lisäksi halutaan suojella kosteikkoalueen kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Suunnitelman laadinta alkaa keväällä 2014.

Finnoon lintukosteikko on kansallisesti ja kansainvälisestikin arvokas lintukohde. Siellä pesii yksi Suomen suurimmista naurulokkikolonioista ja sen suojissa viihtyy useita Suomessa harvinaisia lintuja, kuten mustakurkku-uikkuja, liejukanoja ja harmaasorsia. Lisäksi alueella on lepakoita, viitasammakoita ja liito-oravia.

Eläimellistä monimuotoisuutta ja nokikanojen turnajaisia

Kosteikon luonto on vaihteleva. Se muodostuu avovesi-, ruovikko-, niitty- ja luhta-alueista, pensaikoista, joutomaa-alueista sekä pienistä metsiköistä. Arvokkaimpia lintujen pesimäalueita ovat pengerretty allasalue sekä ruovikkoinen luhta. Linnuston kannalta tärkeitä alueita ovat myös joutomaa ja avoin yhteys Finnobäckenin kautta merelle. Alueella viihtyvät monipuolisen linnuston ohella useat uhanalaiset ja silmälläpidettävät hyönteislajit, kuten esimerkiksi marskiviholainen, jonka toinen tunnettu Suomen esiintymä on löydetty kosteikon ja metsän rajalta alueen pohjoisosasta.

Haasteena kurtturuusut ja tulvat

Suunnittelussa huomioidaan myös haasteet, jotka tulee osata ottaa huomioon jo suunnitelman alkuvaiheessa. Suurena kysymyksenä on alueen luonnon sietokyky vastaanottaa ympäristön muutoksia.

Meritulvat vaikuttavat alueen virkistyskäyttöön ja alueen maankäyttöön yleisellä tasolla. Lisäksi Finnobäcken tulvii ajoittain lähiympäristöönsä. Jätevedenpuhdistamon siirtyessä Blominmäkeen on olemassa riski altaan kuivumisesta. Vesitaseeseen voidaan vaikuttaa johtamalla altaaseen hulevesiä rakentuvalta alueelta ja tarvittaessa varmistaa vesitasapaino pumppaamalla altaaseen lisävettä. Vedenpinnan säätelyssä huomioidaan lintujen pesintäaika.

Finnoon alueella on todettu esiintyvän joitakin haitallisia vieraslajeja kuten jättipalsamia ja kurtturuusua. Lokkiparvet voivat olla myös meluhaitta: Altaan ympäristöön voi olla tarve istuttaa tai säästää siellä kasvavaa lintujen lentoreittejä ohjaavaa puustoa. Liito-oravien kulkureittien yhtenäisyys pyritään turvaamaan hoitosuunnitelman myötä.

Alueella todetut pilaantuneet maa-alueet käsitellään asianmukaisesti kunnostustyön yhteydessä. Toisaalta maan muokkaaminen saattaa olla tarpeen joidenkin alueella esiintyvien arvokkaiden kasvien ja perhosten säilymiselle.

Löytöretkiä uusille poluille

Luontopolulle suunnitellaan myös opastusta, jossa kerrotaan luonnon erityispiirteistä ja erityisesti linnustosta. Finnoonlaakson maisemat ovat houkutteleva retkeilykohde, joka jatkuu pohjoisessa Länsiväylän toiselle puolelle ja etelässä merelle ja rantaraitille.

Ulkoilureittien suunnittelun yhteydessä otetaan huomioon lintualueet. Lisäksi voidaan tutkia eri luontotyyppien tukemista ja kehittämismahdollisuuksia reittien linjaamisen yhteydessä. Esimerkiksi rakentamisen yhteydessä voidaan synnyttää ja ylläpitää uusia uhanalaisten perhosten elinympäristöjä.

Hoito- ja käyttösuunnitelma tehdään laajalla asiantuntija-työryhmällä ja suunnittelun yhteydessä järjestetään mahdollisuus vaikuttaa sen laadintaan. Finnoon altaan (yleissuunnitelman ja suojelualueen) hoitosuunnitelman laadintaan kutsutaan mukaan myös mm. ELY–keskuksen, HSY:n, sekä Tringan (Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry), SPS (Suomen Perhostutkijain Seura ry) ja Suomenojan Luonto ry:n edustajia.

Julkaistu 28.3.2014 klo 10.30 , päivitetty 28.3.2014 klo 13.24