Kesäkuun puolessa välissä oli etelänruttojuuret niitetty. Jälki oli sen verran systemaattinen ja työkalumainen, että tuskin niitä oli revitty. Leikatut kasvit oli kuitenkin jätetty maahan. Näin ollen illakoiden esiintulo, mitä aprikoin edellisessä viikkoraportissa, jäi näkemättä. Hämmästyttävää oli kuitenkin se, että ruttojuuret tekivät uudet lehdet ja ne olivat esillä jo juhannuksen jälkeisellä viikolla. Ruttojuurten viereen on ilmaantunut päiväkakkaroita (siis ei saunioita eikä saunakukkia). Vaikuttavat istutetuille. Kuulin tuttavaltani, että kaupunki on istuttanut päivänkakkaroita koristeeksi muuallekin.
Syksyllä 2019 oli altaan hoidon ja kunnossapidon seurantakokous, johon kaupungin ja konsulttien ohella osallistuivat Suomenojan Luonto ja Tringa. Kokouksessa keskusteltiin pitkään altaan ruoppauksesta ja esitimme Tringan kanssa toiveita ruoppauksen totetukselle. Espoolta tuli jokin aika sitten ilmoitus ruoppausten aloittamisesta ja luvan hakemisesta toimenpiteille. Työt alkavat, mikäli lupa saadaan, kasviston poistolla 15.8. Ruoppaus tehdään syksyn ja talven aikana. Ruoppauksessa on huomioitu esittämämme toiveet kannasten poistoista, jotta pienpetojen pääsy pesimälueelle estyisi. Paul Stevensin kuvat näyttävät, että ruoppaukselle on tarvetta. Lintujen seuranta maan tasolta, kävelyteiden reunalta on käynyt vaikeaksi.
Paul Stevens kertoo löytäneensä aitohunajakukkaa metroaseman työmaan läheltä. Itse kuvasin sitä läntisen kävelytien alussa, johon loka-autojen purkupaikan tasoituksen yhteydessä on tuotu uutta maata. Viikonloppuna en enää löytänyt sitä. Koska näyttää ilmeiseltä, että se on tullut maansiirtojen myötä, laitan kuvat Paulin ehdotuksen mukaisesti muutosraporttiin. Seurataan tilannetta ja raportoidaan löydöksistä viikkoraportteihin. Aitohunajakukka kukkii syyskuulle saakka.
Täyttömäen alueen maanpoistoissa syntyi iso kuoppa, joka täyttyi vedellä. Sittemmin se on ollut naurulokkien suosima paikka, joskin sitä on nyt alettu täyttää.
Paul Stevens kirjoittaa: ” Aika usein olen nähnyt naurulokkeja uudessa pikkulammessa työmaan tienolla. Sieltä ne usein lentävät entisen täyttömäen montun reunoille, missä ne lepäilevät maa aineiden pinojen päällä.
Kun näin, kuinka hyvin naurulokit viihtyvät montulla sain idean, miten Espoon kaupunki voisi rakentaa montun aluetta talojen sijasta. Miksei kaupunki voisi rakentaa kivan luonnon mukaisen puiston metroaseman ympärille? Kuntavaalissa oli paljon puhetta lähiluonnosta ja kuinka tärkeä se Espoon asukkaille. Nyt olisi hyvä aika kaupungille tehdä jotain muuta kuin tuhota Etelä-Espoon lähiluontoa. Korkein hallinto-oikeus (KHO) kumosi Finnoon keskuksen asemakaavan, niin ideani olisi rakentaa, lintualtaiden lähistölle puisto, missä olisi ainakin yksi lampi ja sen ympärillä viihtyisä puisto puineen ja ruohokenttineen. Sinne asukkaat voisivat mennä työpäivän jälkeen tai vaikka keskellä työpäivää virkistymään. Kaunis, luonnon mukainen puisto tekisi Finnoon viihtyisämmäksi asua ja myös loisi suoja-alueen Suomenojan lintualtaiden länsipuolelle, niin kuin tulvaniitty luo itäpuolella.”
Tommi Heinonen dokumentoi rakentamista ja puhdistamon muutosta.
Koosti: Jukka Ranta