Leviämisteoriaa - Viikko 50/14

[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Viikon luonne, valoa ja varjoa – Kuva: jukka Ranta

Pari viikkoa sitten Esa Lammi kertoi, että palstojen läpi kulkevan kevyen liikenteen tien pohjoispuolella on myös laidunkarstaohdakken kasvusto, siis toinen alueella. Kävin (JR) tutkimassa esiintymää ja dokumentoimassa sen kuvallisesti.

On selvästi on istutettu palstaviljelmälle. On ikäänkuin aita kahden palstan välissä. Ilmeisesti on sen jälkeen vähän villiintynyt, mutta on kuitenkin pienempi kuin läjityspaikalle ilmaantunut kasvusto.

Nyt sitten on mielenkiintoinen kysymys, onko näillä kahdella esiintymällä yhteyttä ja pitääkö alkuperäinen olettamus lieteen siemenpankkiominaisuudesta paikkansa. Vaikea on toisaalta kuvitella, että siemenet olisivat ilman lintuja tai muita apuja pääseet leviämään altaalle. Palstoilta ei vesi pääse altaalle (muuten kuin joutumalla viemäriverkostoon), koska puro on välissä.

Spekuloimme mahdollista yhteyttä hivenen Esan kanssa. Spekulointihan on aina hauskaa.

Ensinnäkin mahtaisivatko tiklit syödä karstaohdakkeen siemeniä? Niillä on pitkäja terävä nokka, jolla ne ylettyvät esimerkiksi takiaisten siemeniin, jotka muilta siemensyöjiltä jäävät yleensä syömättä. Yhtä todennäköisenä Esa pitää sitä, että kasvi on levinnyt eläinten (koira, kettu, supikoira, rusakko) turkkiin takertuneiden kuivien mykerön osien avulla samalla lailla kuin takiaiset (mykeröiden takertuvat rakenteet viittaavat tähän leviämistapaan). Itselläni tuli mieleen kauris, joita on alueella suhteellisen runsaasti ja jotka käyvät altaalla uimassa, joten ovat voineet levittää tarttuneita mykeröitä altaalle tai sen ympäristöön. Nuo pikkunisäkkäät saattavat olla liian pieniä, koska karstaohdake on korkeahko – mykerön pitäisi käytännössä pudota ensiksi maahan.

Lieteteoria on yhtä hyvä kuin nämä muutkin eli kulkeutunut lietteeseen (vesilinnut, jätevesi) alueen ulkopuolelta. Korrelaatio läjityksen kanssa vaan on niin ilmeinen. No, jäätelöteorian (jäätelön syönti aiheuttaa hukkumista) muistaen, taytyy pitää mielessä, että voinut sattumalta osua kaksi asiaa yhteen (läjitys ja kauriitten yöpyminen läjityspaikalla).

Niin tai näin, kannattaa seurata talven yli missä vaiheessa kuivuneet mykeröt putoavat.

Viikon yleisilme oli edelleen harmaa. Tosin lauantain vastaisena yönä lupaili talvea. Meren läheisyydessä muuttui loskaksi hävisi saman tien. Ilmeisesti oli aika iso ero pohjoisen ja eteläisen Espoon välillä.

Kiitokset Esa Lammille havainnosta ja pohdinnoista.

[/fusion_builder_column][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]