Episodien viikko – Viikko 17/15

[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Alkuviikosta huolta aiheutti naurulokkienlokkien hermostunut käyttäytyminen. Tästä kirjoitimme oman jutun. Tilanne näyttää kuitenkin palanneen normaaliksi. Pesiä rakennetaan ja pariudutaan. Aihetodisteet antavat viitteitä siitä, että lokit yöpyivät ja kävivät venesatamassa. Mikä teki naurulokit rauhattomaksi, jää arvailun varaan: sää, voimatolpilla päivystävät kanahaukat, pikkupedot vai jokin muu?

Alkuviikosta oli altaalla kuollut kyhmyjoutsen. Pelastuslaitos korjasi sen pois. Käsitys oli, että se oli toinen ”meidän” kyhmyistä.Keskiviikkona yksi kyhmy oli pesällä ja tuli mielikuva hautomisesta. Lauantaina ei pesällä ollut ketään ja yksittäinen kyhmy uiskenteli altaalla. Jos kuollut on ollut ”meidän” kyhmy, niin oliko hävinnyt kamppailun tunkeutujalle? Ja jos tilanne on tämä, mitä mahtaa tapahtua ensi keväänä.

Lintumaailmassa parinmuodostus ja rakkauden tunnustukset ovat kuumimmillaan. Mukurut antavat toisilleen lahjoja. Lokit rakentavat pesiä. Myös reviireistä pidetään huolta. Vesi loiskuu. Kun meno on kiihkeätä, on syrjähypytkin mahdollisia – kuten telkkäkoiraalle, joka epätoivoisesti yritti puolisokseen mustakurkku-uikkua. Heinätavi- ja jouhisorsapari ovat viihtyneet pitkään altaalla. Olisikohan toivoa pesinnästä? Ensimmäinen sinisorsapoikue tuli altaalle uintiharjoituksiin.

Yöpakkasten väistyttyä kasvimaailma heräsi- Metsiköt ovat valkoisina valkovuokoista ja tallitien metsikön skillaniitty kukoistaa. Skillojen lomassa on pikkukäenrieskaa ja todennäköisesti myös sarjatähdikkiä. Lajimääritys odottaa vielä asiantuntijan lausuntoa. Jos tämä pitää paikkaansa, on Espoo Suomessa 12. kunta, jonka alueelta sitä on löydetty. Kasviatlas luokittelee sen viljelyjäänteeksi. Tallitien metsikössä on muitakin säätyläistalojen perintöjä, kuten mukulaleinikki, japaninruttojuuri, skilla ja todennäköiseti myös sinivuokot ovat talojen alueille tapahtuneiden siirtojen jäänteitä. Siksi sarjatähdikki ei yllätä. On oikeastaan ihme – Espoon historian tuntien – että sarjatähdikkiä ei Espoossa ole aiemmin havaittu.

Lisäys (JR) viimeiseen kappaleeseen ma 27.4: Esa Lammi arvioi ”sarjatähdikin” olevan Scilla siberica ’alba’ – eli idänsinilijan valkoinen muoto. Käyn ottamassa parempia kuvia vertailtavaksi.

[/fusion_builder_column][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

[/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]