Viime viikon keskiviikkona olin (Jukka) yhdessä Tommin ja Espoon Puutarhayhdistyksen kanssa kasviretekellä Suomenojalla. Retken lopulla, altaan pohjoisosassa lähellä paikkaa, jossa Finnoonpuron käännös on, löytyi kääväksi ajateltu olio puun rungolta. Vaalean harmaa, pussimainen ja hyllyvä kuin vedellä täytetty muovipussi (kuva 1). Emme tunnistaneet sitä ja niinpä EPY:n puheenjohtaja Matti Lahtinen kontaktoi sieniasiantuntijoita. No, kun vastaus tuli lisäkysymyksineen, huomasimme, ettemme olleet innoissamme huomanneet katsoa, missä puussa “kääpämme” oli. Lupasin käydä katsomassa puun, ottaa lisää kuvia ja näytepaloja.

Helpommin sanottu kuin tehty. En löytänyt sitä perjantaina enkä lauantaina. Kuljin paikaa ohi 6-7 kertaa nenä maassa. “Kääpä” oli hävinnyt kuin maa olisi sen niellyt. Ilmeisesti joku muukin oli ollut kiinnostonut “käävästämme”. Olin pettynyt.

Eilen sitten onnisti Ressujen retken yhteydessä. Olin muistanut puun oikein. Oli ilmaantunut uusia, tosin aika pieniä verrattuna viime viikon yksilöön. On luonteeltaan kuin vedellä täytetty ilmapallo. Kun painaa, tulee vaikutelma, että painallus saa aikaa nesteen siirtymisen. Tarpeeksi lujaa painaessa tulee lommo ja nestettä alkaa tippumaan ulos (kuva2). On tosiaan kuin pussi – ei ole sienimäistä hattua ja pillimäistä alapuolta, kuten käävälläkin on. Nuori, pieni yksilö (noin 3-5 cm ylhäältä alas) on kuin mannapuuroa (kuva3 ja 4). Varttuneemmalle on on tullut tuo ilmapallokalvo, kuten seisoneelle vellille, mikä näkyy kuvassa 2. Kun yrittää leikata siivua, irtoaa koko pussi. Kiinnitysalue muistuttaa nahkiaisen suuta (kuvat 5 ja 6).

Lähikuvaus antaa tunteen isosta koosta – luonnossa noin 3-5 cm ylhäältä alas. Viikontakainen pussi oli tosin selvästi isompi.

Niin ja puu on kuivumassa oleva tuomi.

Itse olen taipuvainen uskomaan, että kyseessä on jokin limasieniin kuuluva laji. Nimestään huolimatta, kyseessä ei ole sieni, vaan ameeboihin kuuluva aitotumallinen (yksisoluinen?) veijari. Wikipediassa on varsin mielenkiintoista luettavaa aiheesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Limasienet … mm. se, että lajikirjossa ei ole maanosien mukaista jakautuneisuutta, vaan samat lajit löytyvät samanlaisilta kasvupaikoilta ympäri maailman. Niin … ja ne pystyvät ryömimään.