Vielä on kesää ja kärpäsiä jäljellä - Kuva: Jukka Ranta

Vielä on kesää ja kärpäsiä jäljellä – Kuva: Jukka Ranta

Viikkoa voisi kuvata sanonnalla: ”Vielä on kesää jäljellä, mutta syksy luraa nurkan takana”.

Omana (JR) havaintona oli, että perhoset ja sudenkorennot ovat selvästi vähentyneet kahden viikon poissaoloni aikana. Korentoja lenteli viikonlopulla siellä täällä. Kukkakärpäset pörräävät edelleen.

Tosin Helmut totesi omista havainnoistani poikkeavasti:
” Perhosniityllä lentelee tällä hetkellä varsinkin nokkosperhosia. Toki niiden joukossa voi havaita myös aina silloin tällöin myös ohdake- ja neitoperhosia sekä amiraaleja.
Espoolaisena perhosharastajana en voi kuin ihmetellä, kuinka erilaisia tilanteet eri puolilla Suomenmaata voi olla. Monet harrastajat ovat näet päivitelleet nokkosperhosen vähyyttä tai jopa kokonaista puuttumista tällä kaudella. Esimerkiksi eri puolilla Savoa perhosmiesten havainnot nokkosperhosesta voidaan laskea yhden käden sormilla – siis koko kauden osalta! Minä vuorostani (H. D.) näin lintualtaan pohjoispuolella pelkästään tänään (4.9.) toistakymmentä nokkosperhosta…. Perhosniityllä liiteli myös kaaliperhonen (Pieris brassicae). Tästä lajista syntyy helposti väärinkäsityksiä. Kansan suussa kaikkia valkoisia päiväperhosia kutsutaan ”kaaliperhosiksi”, mutta todennäköisesti yli 90 prosenttia kaikista havainnoista koskee lanttuperhosta (Pieris napi), joka on Suomen yleisimpiä päiväperhosia. Viimeksi mainittu laji kestää myös hyvin Suomen talven, eli se pystyy täällä talvehtimaan.
Aito kaaliperhonen sen sijaan vaeltaa meille etelästä (Samaa koskee toista lähilajia, naurisperhosta). Kaaliperhonen talvehtii kyllä säännöllisesti Keski-Euroopassa ja Etelä-Skandinaviassa, mutta Suomen kannat ovat (todennäköisesti) edelleen vaellusten varassa, mikä näkyy suurina vuosivaiheluina. Kesä 2016 ei ollut kaaliperhosen kohdalla mikään huippuvuosi, toisin sanoen: havaintoja on tehty suhteellisen vähän.”

Minulla (JR) on tältä kesältä sama kokemus alueellisista vaihteluista. Monet tuttavat ovat ihmetelleet neitoperhosten ja sitruunaperhosten puutetta. Espoossa (Suomenojalla ja omassa puutarhassa) näïtä oli todella paljon. Loppukeväästä ja alkukesästä valitettiin paikoin runsaista kaaliperhosten vaelluskannoista ja pelättiin niiden (toukkien) aiheuttamia tuhoja viljelyksille. Niiden vaelluksen sanottiin näkyneen jopa säätutkissa.

Suomenojan omenasadosta näyttää tulevan hyvä sekä tallitien metsässä että myös lämpöputken vieressä olevasta puusta. Sen sijaan luumuja ei enää ole enää jäljellä – linnut tai ohikulkijat nauttineet.

Lauantaina hevoset laiduntivat tulvaniityllä. Tänään sunnuntaina tilanne oli toinen. Illan sateen jälkeen Finnoonpuro on tulvinut yli äyräiden parissa paikassa jo keskijuoksulla. Mm. Finnoontieltä Olariin johtava Puolarintie on suljettu – aukeaa vasta maanataina. Niinpä tulvaniitty oli veden peittämä sunnuntaina. Espoossa satoi lauantai-illan aikana noin 61mm eli noin kuukauden normaali sademäärä.

Lopuksi kiinnostuneille tiedoksi, että HSY huuhtelee uutta Päijänneveden runkoputkea ti-ke. Huuhteluvesi johdetaan osittain Finnoonpuroon Saarniraiviossa (Sunan tienoilla). Arvioivat, että vesi on ollut luonnostaan korkeammalla vuoden 2016 aikana, mitä purku aiheuttaa ja purossa on paljon luonnollista vaihtelua muutenkin. Saas nähdä mitä tapahtuu.