Sataman vartija, harmaahaikara - Kuva: Tommi Heinonen

Sataman vartija, harmaahaikara – Kuva: Tommi Heinonen

Viime vuonna sataman luodolla kävi satunnaisesti yksittäisiä merimetsoja, mutta tänä vuonna ne ovat valloittaneet luodon kivet. Kivet ovat valkoisen ulosteen peitossa. Joka kivellä aamuisin ja iltaisin siipiään kuivattelee merimetso. Ne kuten myös eri lokkilinnut pitävät taukoa Nuottalahdella olevilla käytöstä poistetuilla laitureilla. Satama-alueella ja sen läheisyydessä on myös yksinäinen harmaahaikara pitänyt vahtia. Linnut ovat alkaneet parveilemaan Nuottalahdella enteillen syysmuuttoa.

Altaalla voi nyt ruskosuohaukan, josku kaksikin yhtä aikaa. Iltasella se saattaa pelottaa yöpymään tulleita kottaraisia kaislikosta ilmaan, vaikka ei ole aikuisille linnuille vaaraksi, kun lähinnä syö sammakoita, myyriä, piisamin poikasia ja heikkokuntoisia lintuja.
Kanahaukka näkyi pariin otteeseen. Pikkulepinkäinen ei liene muutamiin vuosiin pesinyt alueella, mutta satunnaisesti käy, kuten kuluneella viikolla.

Kun lähtee kävelemmän etelänruttojuurten kohdalta kaukolämpöputkea parkkipaikalle, pian vihreän putken ylityksen jälkeen, likimain Suomenojan Luonnon ensimmäisen tinttipöntön kohdalla kasvaa omenapuu. Siinä on nyt runsaasti omenoita. Kumma juttu, että en (JR) ole huomannut sitä kukinnan aikaan, vaikka olen kävellyt siitä usein ohi keväisin. Runko on parkkiksen suuntaan mennessä putken oikealla puolella ja oksat kaartuvat reippaasti putken yli.

Ahdekaunokit ja keltanot keräävät edelleen runsaasti perhosia ja muita pölyttäjiä. Neitoperhoset näyttävät olevan runsaimmin edustettuina. Joukossa jonkinverran nokkoperhosia ja ohdakeperhosiakin. Myös jättipalsamit houkuttelevat kimalaisia, kukkakärpäsiä ja ampiaisia.

Sudenkorentojen määrä on lisääntynyt ”silmissä”. Eniten tapaa punasyyskorentoja ja elokorentoja – näitä on todella todella runsaasti. Etelänruttojuurten ympäristössä lentelee runsaanlaisesti ukonkorentoja.

Karhunköynös ja karvahorsma skapaavat siitä, kumpi on nokkoskukkulan kuningas. Nokkoset tuntuvat häviävän vähitellen. Yllättävää. Läjityspaikka ja siinä sivussa Suomenojan Luonnon perhosbaari ovat kohta nuorten koivujen valtaamat. Tänä kesänä laidunkarstaohdaketta ei ole näkynyt. Olikohan kahden kesä tuttavauus? Sen kasvutavasta johtuen se saattaa kuitenkin yllättäen ilmestyä vuosienkin jälkeen uudelleen. Läjityspaikalta kuitenkin löytyi kupariluteen nymfejä punakoisosta.