Osassa Suomea rauhoitettu lehtopalsami kukkii - Kuva: Paul Stevens

Osassa Suomea rauhoitettu lehtopalsami kukkii – Kuva: Paul Stevens

Kun lauantaina tuli aurinkoa ja lämpöä, kiersin (JR) kaikki mahdolliset perhospaikat sillan alta tallien kautta puronsuuhun, purolta metsiköiden niityille ja ruderaatille. Tulos: muutama lanttuperhonen ja tesmaperhonen, ei yhtään sudenkorentoa. Lisätään vertailun vuoksi huomiona tämä: kävelin sunnuntaina Tikankierroksen niittyalueet keskuspuistossa (Mössenkärr, Rönngängen, Källkärr). Ero Suomenojaan oli huima: hopeatäpliä, kultasiipiä, sinisiipiä, neitoperhosia, tesmaperhosia, nokimittareita, tytönkorentoja, keijukorentoja, tummasyyskorentoja. Olikohan lauantaina vielä liian varhaista, vasta sunnuntai kypsytti pikkusiivekkäät lentoon. Toisaalta tämä kesä muistuttaa kovasti kesää 2015 – silloin vasta elokuun lämpöaalto toi perhoset Suomenojalle.

Koluamisen sivussa löytyi noin 800:s kavilaji Suomenojalle:vuorikaunokki. Se on ollut suosittu puutarhakasvi, joka pärjää hyvin myös Suomen luonnossa. Se on kotoisin Euroopan vuoristoniityiltä.

Kimalaisia on kohtuullisesti. Niillä on ikävä tapa ottaa mettä hiirenvirnasta kukkaa pölyttämättä suoraan kukkaperän juuresta. Lehtopalsami on kukassa ja ruttojuuriviidakko on taas mahtava.

Lintualtaalla oli kyhmypari ilman poikasia ja menivät ajoittain kevään pesimäpaikalle. Olisiko poikasille tapahtunut jotain vai olisiko taas uusi pari tutustumassa altaaseen. Sen sijaan Nuottalahdella oli kyhmyperhe. Tämä on ilmeisesti puronsuussa pesinnyt pari poikasineen.