Liejukana2018-12-11T19:23:02+00:00

(Moorhen, Gallinula chloropus)


Liejukana on sukulaistaan nokikanaa selvästi pienempi. Sillä on musta höyhenpeite ja ruskeahko selkä, valkea pyrstön alapuoli ja pitkittäisjuova kyljessä, punainen nokka ja nokan tyvi. Punainen nokka ja valkoinen pyrtö lienevät helpoimmin havaittavissa olevat tuntomerkit.Koivet ovat harmaanvihreät ja varpaat hivenen nokikanamaiset, liuskaiset.

Pesä on ruovikossa tai osmankäämien joukossa. Pesä on piilossa ja vaikeammin havaittavissa kuin nokikanan. Lintu viihtyy muutenkin nokikanaa enemmän ruovikon kätköissä. Pulputtava soidinhuuto on kuitenkin keväisin kuultavissa.

Suomenojalla pesii runsaat 30 paria, mikä on noin kolmasosa maamme liejukanakannasta. Lisäksi Suomneojan kanta on ainoa suurempi keskittymä maassamme. Pesivien parien määrä on kasvanut tasaisesti Suomenojalla vuosien saatossa.

Laji on luokiteltu Suomessa vaarantuneeksi.