Jättipalsami - Kuva: Jukka Ranta

Jättipalsami – Kuva: Jukka Ranta

Nyt kun itsekukin on kesälaitumilla ja elämä lintualtaalla kesäisen seesteistä, voi viikkoraportin tehdä teemaraporttina. Viime viikon raportissa lupailtiin erillistä juttua jättipalsamista.

Jättipalsami kuluu haitallisiin vieraslajeihin (kts. vieraslajiporttaali). EU luokittelee sen 100 haitallisimman joukkoon. Kesäkuussa EU julisti sen laisuojattomaksi: “EU:n jäsenmaat hyväksyivät tänään (20.6) 12 uutta lajia torjuttavien haitallisten vieraslajien luetteloon. Luettelon sisältämien lajien maahantuonti, myynti, kasvatus, käyttö ja ympäristöön päästäminen on EU:ssa kielletty.” Tässä joukossa on jättipalsami.

Kun Suomenojan Luonto aloitti lintualtaan ja sen ympäristön dokumentoinnin oli jättipalsamia betonisen kaukölämpöputken vierustalla, jonkinverran puronvarressa ja tallien ympäristössä. Se hivuttautui vähitellen läntisen kävelytien reunoille ja alkoi tukahduttamaan toista karkulaista raunioyrttiä. Viime kesänä raunioyrtti näytti hävinneen taistelun jättipalsamille.

Kun Fortum aloitti talvella läntisen kävelytien vierustan kaukolämpöputken korvaamisen kaukokylmällä, kaivettiin kävelytien vierusta auki. Silloin tuli mieleen, että jättipalsami sai kyytiä. Itse asiassa tapahtui ihan päinvastaista: läntisen kävelytien varteen on syntymässä “jättipalsamimetsä”. Lisäksi se on levinnyt myös sellaisille alueille, missä sitä ei aiemmin ei ollut. Jos mitään ei tehdä, tulee kävelytien vierustasta hyvin villin näköinen.

Voidaan sanoa, että jättipalsami on korea, mutta kavala. Se on kaunis, isojen kukkien väri vaihtelee syvän punaisesta heleän vaalean (aniliinin) punaiseen. Jopa valkoisia kukkia löytyy. Se on kimalaisten ja mehiläsiten suosiossa erityisesti syyskesällä. Moni kehuu jättipalsamia hyväksi salaattikasviksi. Mutta tutun sanonnan mukaisesti moni kakku päältä kaunis. Jättipalsami leviää tehokkaasti “räjäyttämällä” siemeniä ympäristöön. Ne näyttävät liikkuvan erittäin tehokkaasti puroja pitkin. Ei siis ihme, että puronvarret ovat usein jättipalsamin valtaamia. Se syrjäyttää muuta kasvillisuutta eikä sillä ole luontaisia vihollisia tai kilpailijoita.

Espoon kaupunki järjestää tänä kesänä talkoita haitallisten vieraslajien kitkemiseksi. Espoo kertoo sivustollaan mm. seuraavaa: “Espoon yleisin haitallinen vieraskasvi on jättipalsami, joka muiden vieraskasvien tavoin uhkaa tärkeiden vapaa-ajanalueiden luonto- ja virkistyskäyttöarvoja. Jättipalsami on levinnyt erityisesti Gräsanojan, Monikonpuron ja Finnobäckenin varteen”. Talkookalenterin mukaan jättipalsamia hävitetään 11.7 Finnoon kasvimailla (eli ilmeisesti Etuniemen kasvimailla). Lintualtaan ympäristöstä ei mainita, Aika näyttää mitä kävelytien varrella tapahtuu.

Jättipalsamia ei pidä sekoittaa keltakukkaiseen lehtopalsamiin, jonka kukka on myös isohko. Lehtopalsami on rauhoitettu osassa Suomea. Myös lehtopalsamia on Suomenojalla erityisesti puron mutkan kohdalla molemmin puolin kävelytietä. Pikkurillin kynnen kokoisen, keltaisen kukan omaava rikkapalsami on sitä vastoin karkulainen (kasvitieteellisestä puutarhasta) ja vieraslaji. Sitä on erittäin runsaasti Suomenojalla.